Metsuri Heimo Hanhisuanto on pysynyt riskissä kunnossa osin kilpahiihtouransakin ansiosta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1994. Kuva: Kari Lindholm
Heimo Hanhisuanto lähti metsätöihin 13-vuotiaana – Susivaaran 20 000 hehtaarin avohakkuu oli savotoista suurin
Pudasjärveläinen Heimo Hanhisuanto tarkkaili Susivaaran suursavotan elämänmenoa vuosikausia. Savotta veti puoleensa monenlaista porukkaa.Tilaajalle
Kuva: Heimo Hanhisuanto”Mulla oli helppo aloittaa savottahommat, koska Osaran hakkuualue alkoi kotitalon takapihalta Kouvan Kortepalosta”, kertoo omakotitalossaan kahvia keittelevä Heimo Hanhisuanto, 86, Pudasjärveltä.
Vielä ikämiehenäkin suoraryhtinen Hanhisuanto tähdentää, että pihan takana ei ollut mikä tahansa Osaran aukko, niitähän riittää Pohjois-Suomessa sadoittain.
Kyseessä oli se kaikkein suurin: Susivaaran 20 000 hehtaarin avohakkuu, joka työllisti parhaimmillaan 500 savottamiestä sekä koko joukon kämppäemäntiä, metsänhiihtäjiä ja kymppejä.
Pudasjärven Seeterinpalosta talvella 1947–48 käynnistyneet valtionmaiden hakkuut laajenivat Susivaaran savottakeskittymän alueella lopulta hurjiin mittoihin, kun pienemmät hakkuuaukot saavuttivat toisensa 1950-luvulla.
”Kauhealta ne näyttivät, kuunmaisemiksi nimitettiin. Mutta niin se mettä kasvoi viimein takaisin.”
Kansa risti Pohjois-Suomen puolen pitäjän kokoiset kentät Osaran aukeiksi Nils Arthur Osaran (1903–1990) mukaan, vaikka suurhakkuut olivat olleet käynnissä jo seitsemänä talvena ennen Osaran kautta Metsähallituksen pääjohtajana.
Siinä vaiheessa, kun seudulla käynnisteltiin ensimmäisiä savotoita, Heimo Hanhisuanto oli jo palannut sotavuosien pitkäksi venyneeltä evakkoreissultaan Ruotsista. Suomen kielioppi ja sanasto olivat saaneet siipeensä evakkoaikana, ja tästä Heimoa eli Hemppaa piikiteltiin.
Sammalten keruussa
”Yhtiön herrat kahteli Kortepalosta tukki- ja pöllileimikkoja jo kesällä 1947. Toppila Oy otti 600 hehtaaria pölli- eli kuitupuita. Santaholman saha ja Rauma-Repola ottivat sahapuut eli tukit”, kahvia särpivä Hanhisuanto muistelee.
Maaliskuussa 1948 Kouvaan saapui Hetekylästä savotan työnjohtaja Arvi Kälkäjä miehineen, ja lisää työmiehiä pestattiin Kouvan kylältä.
Savotan ensimmäinen työ oli puiden raivaus Toppilan kämpän paikalta Kortepalon vaaralta. Myöhemmin keväällä Takaraution miehet Hetekylästä kävivät sirkkelöimässä tukeista kappaletavaraa.
Alkukesästä nuori Heimo lähti vaaraan katsomaan, mitä talvella kaadetusta puista oli saatu aikaiseksi. Kälkäjän Arvi oli tehnyt laavun asentopaikaksi, ja kirvesmiesporukka nosteli ensimmäisiä kämpän hirsiä perustuksille.
”Arvi puheli mulle, että rupea sinä Kämpän poika kerräämään vaarasta sammaleita kirvesmiehille. Sanoin sille, että jos isä antaa luvan, tulen aamulla. Lupa heltisi heinäntekkoon asti.”
Heimo Hanhisuannon korkonimi oli Kämpän Hemppa, sillä syntymäkodin paikalla Kortejärven rannalla sijaitsi aiemmin savupirtti eli kämppä.
Maataloustraktorin rekeä lastataan siimakuormaajalla vaaramaisemissa Susivaaran savottakeskittymässä. Kuva: Heimo Hanhisuannon albumiOmalle pöllipalstalle
Kun sammalet oli kerätty, Hempan seuraavana työnä oli turpeiden kuokkiminen ja niiden kuivattaminen tiheäoksaisten kuusten juurilla kämpän lattian ja laipion lämpöeristeiksi.
Kun Toppilan kämppä valmistui, alkoi savotta, johon 14 vuotta täyttänyt Heimokin osallistui.
”Meillä oli oma pöllipalsta. Isäukko kaatoi aamutuimaan paksutyvisiä kuusia, ja minä valmistin ne sitten pölleiksi.”
Talvella 1949–50 Heimo Hanhisuanto pestautui urakkasavottaan, jossa työskenteli viisi hevosporukkaa.
”Sahasin sen talven tukkia Kouvan Kallen kanssa. Leimikko loppui helmikuun alussa 1950. Silloin oli kauheat pakkaset ja jäätiköt.”
Metsäliitto avasi helmikuussa 1950 läheiseen Luokanvaaraan 24 000 rungon tukkileimikon. Töissä oli toistasataa hevosta ja neljättäsataa metsätyömiestä.
”Saksiporukoita lanssilla oli peräti kymmenkunta.”
Luokanvaarasta otettiin kuivia kuusia meripuomeiksi. Heimo pääsi maalaamaan puomipuihin sini-punaiset vanteet, jotta uitossa tiedettiin, mikä on niiden määränpää.
”Siitä maksettiin markka päivässä. Tienesti oli hyvä.”
Kulkumiehiä etelästä
Heimo Hanhisuanto tarkkaili Susivaaran suursavotan elämänmenoa vuosikausia. Kun tieto työmahdollisuuksista levisi läpi Suomen, savotta veti puoleensa monenlaista porukkaa.
Etelästä lappoi tukkijätkiä ja raha liikkui. Oli kovia työmiehiä, korttihaita ja ammattimaisia pontikankeittäjiä, jotka kauppasivat kolmeen kertaan kirkastettua.
Korpikuusen kyyneleet maistuivat myös Sarapirtillä, jossa pidettiin tansseja neljänä iltana viikossa. Kerran tutun väärtin pontikkapullo oli joutunut säilytettäväksi selvin päin olleen Heimon povitaskuun.
”Poliisit tulivat ovesta sisään nimismiehestä lähtien. Siihen aikaan laki oli ankara. Nehän näki, että Hempalla oli pullo povessa, eikä muuta kuin maijaan. Pääsin mustalle listalle ja tarkkailun alle minäkin.”
Tanssit vetivät puoleensa myös puukon kanniskelijoita, ja kerran puukkoa sai maistaa Hemppakin, kun hänellä ei ollut tarjota miehelle ryyppyä. Pisto tuli selän takaa ja osui ahteriin.
Pillarit tulivat avuksi uudistusalojen käsittelyssä 1950-luvun puolivälissä. Kuvassa pillari laikuttaa kulotusalaa perässä vedettävällä kolmipiikkisellä laikkurilla. Pillarin kuljettaminen oli vaarallista, koska turvaohjaamoja ei tuohon aikaan ollut. Kuva: Heimo Hanhisuannon albumiPuukko tyynyn alla
Sodan raaistamia ja järkyttämiä rintamamiehiä saapui pohjoisen savotoille paljon, niin myös Susivaaraan. Osa tulijoista oli hermoheikkoja, jopa mielipuolia. Mahtuipa joukkoon jokunen murhamieskin.
”Niitä piti kämpillä peljätä, kun niillä oli puukot tyynyn alla. Ei niitä kestänyt härnätä vähääkään, kun heti oli puukko tai kirves esillä. Jos niillä korttipeli meni huonosti tai eivät ryyppyä saaneet kerjättyä, siitä tuli yhteenotto välittömästi.”
Ensimmäiset moottorisahat tulivat savotoille, ja Kämpän Hemppa hankki omansa vuonna 1956.
”Ensimmäinen saha oli niskantaittaja-Stihl, jossa oli kääntyvä terälaippa kaatoa ja karsintaa varten. Sen jälkeen tuli Raketti ja sitten edellisiä paljon kevyempi rivinelonen Huski, jolla oli jo hyvä karsia.”
Aikanaan Hemppa hankki myös Kouvan kylän ensimmäisen raivaussahan, Husqvarnan. Se oli erittäin kannattava ostos, sillä raivaustaksat oli määritelty vesurimiehen taksoilla. Pian raivuri oli käytössä monella muullakin.
”Sitä iloa ei kestänyt kuin puoli vuotta, niin johan tuli toisenlaiset taksat.”
Moottorisahoista alkanutta savotoiden koneistumista ei pysäyttänyt mikään. 1960-luvulla maataloustraktorit alkoivat syrjäyttää suomenhevosia, eikä tarvittu enää kuin pari suvea uittoineen, kun häipyivät savotoilta niin hevoset kuin hevosmiehetkin.
Vesakkomyrkky oksetti
Pahamaineisten vesakkomyrkkyjen kanssa Hanhisuanto teki tuttavuutta kuutena kesänä, jolloin hän toimi Metsähallituksen myrkytysporukan päällysmiehenä Pudasjärvellä.
”Sekoitin myrkyt työmaille tilanteen mukaan. Jos oli paljon haapaa ja pihlajaa, prosenttimäärät olivat kovia.”
Ei ollut mitenkään tavatonta, että muutaman päivän ruiskuttamisen jälkeen jotkut metsurit altistuivat myrkylle.
”Eräänkin kaverin panin pitkälle jäähylle, kun se meni valkeaksi kuin kalkkilaivan kapteeni ja rupesi oksentelemaan.”
Oireilun takia Pintamon, Puhoksen, Sarakylän metsurit ja osa Pudasjärven metsureista rupesi kieltäytymään myrkytystyöstä. Metsähallituksen kanta työstä kieltäytymisiin oli ankara, ja kenttäpäällikkönä toiminut metsänhoitaja Rissanen pani kieltäytyjät kolmen kuukauden karenssiin.
”Se ilmoitti ensin työmaatoimistoon täällä ja sitten vielä ammattiliittoon, etteivät miehet saa nostetuksi päivärahaa.”
Hemppa kertoo, että vesakkomyrkkyjä käytettiin Metsähallituksessa vielä edelliskesänä, ennen kuin hän jäi eläkkeelle vuonna 1994.
Jäsentohtori korjasi
Heimo Hanhisuannon 46-vuotinen metsätyörupeama päättyi eläkkeelle siirtymiseen Metsähallituksen metsurin tehtävistä.
”Parempi tuuri mulla oli kuin monella muulla. Terveyskertomuksessa luki pyöreä nolla, vaikka haavojakin oli tullut kirveskarsinnassa.”
Hemppa myöntää, että selkä toki nitkahti useampaan kertaan painavien runkojen nostoissa.
”Mutta paikan päällä oli hyvä jäsentohtori, joka pani sivut paikoilleen.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/21.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
