
Joissakin korjuukohteissa talvikorjuu on ainoa mahdollisuus saada puut metsästä. Sopivissa talvioloissa koneet jättävät vähemmän jälkiä, routa suojaa puiden juuria, ja ympäröivä luonto on lepotilassa.
Metsätöiden talviset olosuhteet ovat Etelä-Suomessa hyvin vaihtelevat. Vaikeimmillaan lumi, jää, kylmyys ja pimeys hidastavat töitä, aiheuttavat vaaratilanteita ja lisäävät korjuukustannuksia.
”Lumesta sinänsä on harvoin haittaa. Hankalinta on paksu, pehmeä puuterilumi ja toisaalta puihin kasautunut lumi”, sanoo orimattilalainen Jarno Metso, joka jutunteon aikaan työskenteli 12 vuoden kokemuksella monitoimikoneen kuljettajana.
Liki 80-vuotisessa kuusikossa suojakeli on varistanut lumet alas puista. Moto kulkee metsänreunaa pitkin, kaataa ja katkoo puun toisensa jälkeen ja jättää taakseen kuusi-, koivu- ja mäntytukkeja sekä kuiturunkoja.

Viikkoa aikaisemmin tilanne olisi ollut toinen vastasataneen lumen takia. Tuolloin oksat roikkuivat lumen painosta ja peittivät alleen puiden muodot ja viat. Lisäksi lumi hankaloittaa itse kaatoa.
”Kun moton koura tarttuu kaadettavaan puuhun, näköyhteys siihen häviää varisevan lumen takia. Pöllyävä lumi vaikuttaa työturvallisuuteen ja myös työn tarkkuuteen”, Metso kuvailee. Hän arvioi, että työ hidastuu muutamalla minuutilla jokaista kaadettavaa puuta kohden, jolloin hakkuun kokonaistyöaika pidentyy merkittävästi.
Taloudellisesti merkittävää on myös lisääntynyt polttoaineen kulutus.
”Sama määrä polttoainetta, joka hyvissä olosuhteissa riittää viideksi päiväksi, loppuu vaikeassa lumitilanteessa kolmessa päivässä. Korjuukustannukset ja ympäristörasitus kasvavat”, Metso toteaa.
Tilanne metsässä voi muuttua nopeasti. Lumisateen jälkeinen suoja ja uusi pakastuminen kovettavat puuterilumen kantavaksi ja työskentelylle otolliseksi.

Kireät pakkaset vaikuttavat koneelliseen metsätyöhön niin, että koneet saattavat rikkoutua helpommin. Hydrauliikka on kovilla.
”Normaalisti teemme töitä kahdessa vuorossa. Kovilla pakkasilla ajetaan kolmessa vuorossa. Ajokone seisoo vain muutaman aamuyön tunnin, minkä jälkeen konetta otetaan varovaisemmin käyttöön”, sanoo puita hakkuualueelta ajava Matti Avelin.
Avelin ajaa Koneurakointi Antti Hännisen ajokonetta. Hänninen on yksi Metsänhoitoyhdistys Uusimaan korjuupalvelun sopimusyrittäjistä, samoin kuin motolla urakoiva Koneurakointi T. Wirman Ky, jonka kuljettajana Jarno Metso aiemmin työskenteli.
Avelin katselee maastoa tarkoin silmin. Sammaleiset kivet ovat talvella ajokoneelle liukkaita ja hidastavat työtä. Silmiä hivelevän valkoisen lumivaipan läpi kuljettaessa voi olla tarpeen laittaa ajokoneelle ketjut tai havuttaa ajouraa etenkin mäkisessä maastossa. Reitit pitää suunnitella tarkkaan, varmistaa kiertoreitit ja tasoittaa kulkupohjat.
”Moton kulkureitit ovat yleensä käyttökelpoisia myös ajokoneelle. Moto on voinut työskennellessään pohjustaa kulku-uraa oksilla ja latvuksilla. Ajokoneella reitti pitää kuitenkin suunnitella erikseen, jotta ajo varastopaikalle olisi mahdollisimman lyhyt ja sujuisi maastoa ja ajouran reunapuita säästäen”, Avelin sanoo.
Ajoreitin suojaus on erityisen tärkeää märällä ja upottavalla maapohjalla ja kuusikoissa, joissa juuret ovat pinnassa. Pakkaset ennen lumen tuloa voivat jäädyttää maan kantavaksi varsinkin syyssateiden imeydyttyä hyvin maahan. Toisaalta paksu lumikerros hidastaa ja jopa estää maan jäätymistä.
”Korjuuaika on yleensä lyhyt, joten maata kovettavan pakkasen odottaminen ei käytännössä ole realistista. Joskus metsänomistaja ajaa omalla traktorillaan jälkiä ja tekee siten tienpohjan ja varastopaikan lähialueen kantavammaksi”, miehet sanovat.
Paksu lumikerros tai runsas lumisade hakkuun ja korjuun välissä aiheuttaa korjuutappioita. Vaikka moto olisi koonnut katkottuja runkoja kasoihin ja aluspuiden päälle, ajokone ei välttämättä löydä kaikkia puita.
Laskeutumalla välillä koneesta maahan Avelin pyrkii varmistamaan, että kaikki puut tulevat mukaan. Tämä kuitenkin hidastaa työtä. Tarvittaessa alue ajetaan useaan kertaan, jotta kaikki puut saataisiin korjattua. Silti etenkin runsaslumisena talvena puita voi jäädä metsään.
Yhden lisähaasteen talvisiin metsätöihin tuo pääsy leimikolle. Lyhyenkin tieosuuden auraus ja auki pitäminen ovat edellytyksenä sille, että tekijät pääsevät töihinsä ja kuljettamaan koneita leimikkoon ja sieltä pois. Vastuu tien aukipitämisestä on sopimusluontoinen.
”Kyllähän se pienen jännityksen tuo säätiedotuksen tieto isosta lumimyräkästä, kun työmatka voi tyssätä metsäautotien päähän”, miehet pohtivat.
Hankaluuksista huolimatta talvisydän on Metson ja Avelinin mielestä pääsääntöisesti hyvää puunkorjuuaikaa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2020.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
