Metsä Group aikoo lisätä sulan maan harvennushakkuita ja turvemaiden korjuuta yli miljoona kuutiometriä

Metsä Group suunnittelee lisäävänsä vuotuisia sulan maan aikaisia harvennushakkuita ja turvemaiden puunkorjuuta nykyisestä noin parista miljoonasta kuutiometristä yli kolmeen miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2019 mennessä, Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko kertoo.

Äänekoskella elokuussa käynnistynyt biotuotetehdas käyttää kuitupuuta neljä miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vanha tehdas.

Turvemaiden puu ja sulan maan aikaiset harvennukset ovat yksi keino vastata Äänekosken kasvavaan tarpeeseen.

Turvemaiden puunkorjuuteknologiaa esiteltiin torstaina Haukivuorella Mikkelissä. Näytökseen osallistui 17 koneketjua kymmeneltä eri konevalmistajalta.

Samaa turvemaiden teknologiaa voidaan käyttää ja oppeja soveltaa kaikkiin pehmeäpohjaisiin korjuukohteisiin.

"Metsänomistajille sulan maan korjuun lisääntyminen on tärkeää, jotta metsänomistajat voivat hyödyntää hakkuumahdollisuuksia muulloinkin kuin sellaisina talvina, jolloin maa on roudassa", Arkko sanoi.

Tavoitteena on myös taata tasainen puuvirta tehtaille ja työllisyys yrittäjille.

Haasteet eivät ole suuria vain Metsä Groupille. Jos vuosittaisia hakkuumääriä aiotaan Suomessa nostaa tavoitteiden mukaisesti, se edellyttää, että ojitettujen suometsien kasvu saadaan korjattua talteen.

Leudot talvet ovat entistä todennäköisempiä ja eteläisessä Suomessa varsinaisten talvileimikoiden korjuukelit yhä harvinaisempia.

Turvemaiden korjuu vaatii oikeanlaista kalustoa, huolellista korjuun ja vesien suojelun suunnittelua sekä taitoa hakkuukoneen ja kuormatraktorin kuljettajilta.

"Kalustolta edellytämme käytännössä vähintään 90 senttimetrin levyisiä superkantavia teloja. Ajokoneen täytyy olla kahdeksanpyöräinen", Arkko kertoi.

Näytöstä Haukivuorella seurannut metsänomistaja Seppo Kasanen Heinävedeltä oli tyytyväinen näkemäänsä uuteen teknologiaan.

"Enemmän saisivat yhtiöt katsoa, millä koneilla metsään harvennuksille ja turvemaille mennään. Riittävän leveät telat pitäisi olla aina koneissa", Kasanen totesi.

Uusinta uutta ovat puusta tehdyt ajosillat. Ojien ylityskohtiin laitetaan kaksi noin 4–5 metrin pituista ja metrin leveää lankkua vierekkäin raiteeksi, jota pitkin kone ylittää ojan.

Ojia ei tarvitse täyttää enää puunrangoilla ylityskohdissa.

"Ajosilta ei tuki veden virtausta ojassa. Se on helppo laittaa ja ottaa pois ja sen ansiosta korjuuvauriot sekä painaumat vähenevät", Arkko kehui.

Haukivuorella oli ensimmäisen kerran näytillä rantasalmelaisen Finn-Bois Oy:n valmistamat siltapalkkiprototyypit, jotka oli suunniteltu yhdessä Metsä Groupin Arkon kanssa.

Finn-Boisin toimitusjohtaja Matti Mäkelä kertoi, että siltoja oli valmistettu satakunta.

Huolellisen suunnittelun tärkeyttä ei Arkon mukaan voi pehmeiden maiden puunkorjuussa korostaa liikaa.

"Suunnittelu lähtee siitä, että puita liikutellaan suolla mahdollisimman vähän."

Vähäinen siirtely tarkoittaa myös sitä, että puut kerätään kuormatraktorilla suolle varastoon, josta ne ajetaan talven parhailla pakkasilla talvitietä pitkin puutavara-autolla pois.

Hakkuukoneen ja kuormatraktorien kuljettajilta vaatii ammattitaitoa, kun ajourat on tehtävä viivasuoriksi sarkaojien suuntaisiksi. Näin vältetään turhia mutkia, joissa uran pohja helposti pettää.

Ajourat tulee olla myös riittävän leveitä, jotta koneen kuljettajan ei tarvitse ajaa aina samaa raidetta.

"Ajokertojen määrä on ratkaiseva. Jos pitää ajaa samaa uraa 20 kuormaa, huomaa varmaan, mistä on menty", Arkko totesi.