Ääni suomalaisesta metsästä
Vuoden metsävaikuttajaksi valitun Juhani karvosen harrastukset vakuuttavat metsäisyydellään. ”Metsästys, marjastus, sienestys, hiihto ja nikkarointi”, hän luettelee. Lisäksi seurana kulkee saksanseisoja Meppi. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen Metsäyhdistys (SMY) tiedetään Metsäpäivistä ja Päättäjien Metsäakatemiasta. Metsävisakin ehkä tunnetaan. Mutta mitä tuo 135 vuotta toiminut järjestö muuten tekee?
”SMY on koko metsäalan yhteistyöjärjestö. Se viestii yhteiskunnalle, mitä alalla tapahtuu”, järjestön toimintaa vuodesta 1991 johtanut Juhani Karvonen vastaa.
Järjestö pitää huolen, että valtakunnan päättäjien, tiedotusvälineiden ja koulujen metsätietämys on ajan tasalla.
”Harvoin otamme mihinkään kantaa. Lobbaus on etujärjestöjen tehtävä”, Karvonen toteaa.
Kuitenkin SMY toimii koko metsäalan yhteisenä äänitorvena, jos alan mielipidettä kaivataan esimerkiksi opetussuunnitelman laadinnassa.
SMY on myös tiedotuskanava ulkomaille. Noin 10 vuotta sitten perustettu forest.fi-sivusto tarjoaa ensisijaisesti englanninkielisiä uutisia Suomen metsistä. Lisäksi yksi työntekijä tutkailee päätyökseen kansainvälisiä metsäasioita.
”Keskitymme niihin tehtäviin, mistä on koko alalle eniten hyötyä. Ei esimerkiksi MTK:lla ole aikaa tehdä kattavaa nuorisotyötä metsäalan maineen hyväksi”, Karvonen havainnollistaa.
Nuorisotyöhön järjestö onkin viime vuosina satsannut näyttävästi. Tukkilaisnäytösten sijaan käyttöön on otettu kanavat, joita nuoret nykyisin käyttävät – verkkosivut, blogi, Facebook ja Twitter.
SMY:llä on jo kaksi vuotta ollut käynnissä tulevaisuuteen katsova Metsä puhuu -hanke. Se välittää sekä metsäalalla työskenteleville että opintojaan suunnitteleville nuorille totuudenmukaista tarinaa alan mahdollisuuksista.
Pirteällä grafiikalla höystetyille sivustoille on koottu videoita, joilla pääsevät ääneen niin puuseppä, metsäkoneen suunnittelija kuin lakimieskin.
Karvosen mukaan monilla on metsäammattilaisesta varsin historiallinen käsitys, jota koetetaan nyt tuulettaa.
”Nuorten yleisin käsitys oli yksin, syvällä metsässä toimiva, yli 50-vuotias mies.”
Vuonna 2009 nuorille tehdyn asennetutkimuksen mukaan usko metsäsektoriin oli tippunut, mutta Karvosen mukaan mielikuva ei vastannut todellisuutta.
”Kapasiteettia on suljettu vain 10–15 prosenttia, tehtaiden alasajoa on liioiteltu”, hän sanoo.
Uusin, viime keväänä tehty tutkimus osoittikin luottamuksen palautumista.
Myös metsäalalla työskentelevien on itse uskottava alansa tulevaisuuteen, hän painottaa. Vakavilla naamoilla ei myydä myönteistä tarinaa.
Monipuolisista metsän tuotteista Karvonen puhuu mielellään. Eikä hän ole ainoa.
Vuonna 2006 mittava joukko nimekkäitä virkamiehiä ja metsäteollisuuden johtajia allekirjoitti tutkimusstrategian, jonka tavoite oli tehdä Suomesta maailman johtava metsäalan osaamiskeskittymä vuoteen 2030 mennessä.
”Vuonna 2030 suomalaisten metsätuotteiden ja -palveluiden arvo on kaksinkertaistunut nykyisestä. Puolet arvosta tulee tuotteista, joita ei tänään valmisteta”, strategia alleviivasi.
Näillä sanoilla SMY avaa marraskuun alussa Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät Metsäpäivät.
”Tilannepäivitys on paikallaan. Missä vaiheessa kehitystyö on? Onko tavoite saavutettavissa?” Karvonen kysyy.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
