Pinja Partisen kesä UPM:n konttorilla sisältää laskutusta, rahtikirjoja ja oman lukujärjestyksen
Tulevan metsätalousinsinöörin kiinnostus metsäalaan on lähtenyt kotoa.
Partisen mukaan yritys- ja laatuvastaavalta vaaditaan tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä, koska esimerkiksi rahtikirjassa tietojen täytyy olla juuri oikein. Kuva: Carolina HusuTuleva metsätalousinsinööri Pinja Partinen viettää kesänsä UPM:n konttorilla Lappeenrannassa. Hän tekee logistiikan harjoittelua korjuun ja kuljetuksen osalta.
Käytännössä hän sijaistaa yritys- ja laatuvastaavia. Yritysvastaava vastaa nimensä mukaisesti UPM:n sopimusyrittäjistä, jotka hoitavat esimerkiksi puukuljetuksia tehtaille.
”Jos esimerkiksi tehtaalla on seisokki vaikka tulipalon tai muun syyn takia eikä sinne voi viedä lisää puuta, niin minä sitten ilmoitan yrittäjille, että kuljetukset seis.”
Yhteydenpidon lisäksi Partinen muun muassa hoitaa laskutusta, käy hyväksymässä määräeroja ja virhelistoja ja suunnittelee kuormien ajoja. Uusimpana työtehtävänä on rahtialusten rahtikirjojen teko.
Välillä yritysvastaavakin pääsee pois konttorilta. Joskus täytyy käydä tarkistamassa esimerkiksi, että onko jokin puuvarasto oikeasti tyhjä. Laatuvastaavan töissä taas maastoon mennään säällä kuin säällä.
Tietyt asiat täytyy tehdä tiettyinä päivinä. Partisella onkin tietokoneellaan lukujärjestys, johon hän on merkinnyt mitä minäkin päivänä pitää tehdä.
22-vuotias Partinen on toista kesää töissä UPM:llä, vaikkakin eri tehtävissä. Viime kesänä hän oli Pelloksen vaneritehtaalla.
”Tämä on ensimmäinen toimihenkilöharjoittelu ja sellainen työ, jota voi tehdä sitten valmistumisen jälkeenkin. Täytyy kyllä sanoa, että parhaita hommia, mitä olen ikinä tehnyt!”
Partinen opiskelee Mikkelissä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Syksyllä on alkamassa opintojen neljäs ja viimeinen vuosi.
”Jos vaan keksisi tässä kesällä opinnäytetyön aiheen, niin voisi valmistua ehkä jo jouluna.”
Tulevaisuuden suhteen Partisella ei ole tarkkoja suunnitelmia. Haaveissa on kuitenkin ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai maisteriopinnot muutaman työvuoden jälkeen.
Hän puhuu venäjää, joten sitä voisi hyödyntää esimerkiksi jos päätyy tekemään puukauppaa ulkomaille.
Koulussa opituista asioista eniten on ollut hyötyä perustiedoista. Kaikkea ei kuitenkaan koulussakaan ole käyty ja kesän aikana vastaan on tullut paljon pieniä uusia asioita.
”Jos ei olisi tuolla koulussa ollut, niin ei varmaan pystyisi näin hyvin tekemään näitä töitä. Helpottaa paljon, kun osaa perus metsäalan sanastoa ja tietää esimerkiksi edes suunnilleen miten puukuljetukset toimivat.”
Kysyä on kuitenkin aina voinut ja kesän myötä uusia asioita on oppinut paljon. Myös erilaisten työnimikkeiden ja tittelien sisältö on hahmottunut aikaisempaa paremmin.
Kiinnostus metsäalaan on peräisin kotoa. Partisen isä on maa- ja metsätalousyrittäjä Ruokolahdella, ja tytär on pienestä asti kulkenut isänsä mukana.
”Aina se höpöttää niitä kaiken maailman metsäjuttuja, niin kaipa aivopesu on onnistunut”, hän nauraa.
Mikä yllätti työssä?
- 1. UPM:n sisäinen tietojärjestelmä on todella iso ja sieltä löytyy melkein kaikki mahdollinen. Sieltä myös löytyy kaikkea jännää.
- 2. Vaikka on melkein valmis metsätalousinsinööri, niin vieläkin tulee vastaan uusia sanoja ja asioita, jotka selitettäessä tuntuvat itsestään selviltä.
- 3. Puutavaralajien vaihtoja on joskus mahdollista tehdä. Jotenkin ajatteli, että tietysti tukit viedään aina sahalle, mutta joskus niitä joudutaan laittamaan myös kuiduksi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
