Lumituhojen riski metsässä kasvaa tällä viikolla, kun sää lauhtuu ja lunta tulee lisää

Lumipeite on nyt tavanomaista vahvempi koko maassa. Lumipeitteen paksuus ylittää tammikuun alulle tyypilliset lukemat kaksinkertaisesti useilla paikkakunnilla.

Ajankohtaan nähden runsaslumisia seutuja ovat Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo, missä molemmissa lumen syvyys on ohittanut jo puolen metrin rajapyykin,

"Metsässä liikkuminen alkaa olla vaikeaa, kun välikerroksia ei ole ja lumi upottaa pohjia myöten", metsäpalvelupäällikkö Arto Soikkeli Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä sanoo.

Metsäkoneille lumesta ei ole haittaa, mutta puita kasvava lumikuorma alkaa rasittaa.

"Ollaan lumituhojen suhteen riskirajoilla. Lumi on painanut joitain puita pahasti ja latvoja on katkennut", Soikkeli sanoo.

Ilmatieteen laitos vahvistaa metsäammattilaisen havainnot runsaslumisesta alkutalvesta.

"Pohjois-Karjalassa Joensuussa lumipeitteen vahvuus on 62 senttiä ja Etelä-Savon Sulkavalla 55 senttiä", päivystävä meteorologi Petteri Pyykkö kertoo.

Molemmat lukemat ovat selvästi pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella.

Vuosien 1991–2020 lumensyvyyden keskiarvo on Joensuussa ollut 25 senttiä ja Sulkavan Hattulassa 24 senttiä. Nyt lunta on siis yli kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Viime päivien lumisateet ovat kartuttaneet lumipeitettä myös Länsi-Suomessa, erityisesti Vaasan seudun rannikkokaistaleella, jossa lunta on virallisenkin määritelmän mukaan harvinaisen paljon.

Eniten lunta on Lapissa Enontekiön Karesuvannossa 85 senttiä ja Kittilän Kenttärovassa 87 senttiä.

Sääilmiö luokitellaan harvinaiseksi, jos se esiintyy harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa ja näin on lumipeitteen paksuuden laita Vaasan seudulla. Mustasaaressa lumipeitteen vahvuus oli loppiaisen jälkeen perjantaina 37 senttiä, kun vastaavana ajankohtana keskimäärin lunta on 16 senttiä.

"Vaasassa lunta oli 42 senttiä, mikä sekin on tavanomaista enemmän. Tällaisia lukemia mitataan harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa", Pyykkö sanoo.

Ilmatieteen laitos lähettää muun muassa sähköyhtiöiden tarpeisiin varoituksia tykkylumesta, joka voi aiheuttaa sähkönjakeluun häiriöitä.

Ilmatieteen laitoksen tykkylumivaroituksia ei ole annettu sitten lokakuun puolivälin, jolloin tykystä varoitettiin Etelä- ja Keski-Lapissa sekä Koillismaalla.

Joulukuun alku oli kylmä, eikä tykkylumen synnylle otollisia olosuhteita esiintynyt.

Viikon puolivälissä voi muuttua, kun sää lauhtuu ja perään on povattu lumisateita.

"Jos sää ei lämpene selvästi plussan puolelle ja puhdista puita lumesta, uusi satava lumi jää painoksi jo sataneen päälle. Silloin on merkittävä riski lumituhoille varsinkin korkeammilla vaaraseuduilla", Soikkeli sanoo.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalaan on luvattu reilun vaaksan verran lisää lunta.

"Toteutuessaan se olisi kova lisäkuorma puille", Soikkeli sanoo.

Muistissa on paha tykkylumitalvi 2017–18. Silloin puihin karttunut lumikuorma teki merkittäviä tuhoja varsinkin 180 metrin korkeuskäyrän yläpuolella olevissa metsissä.