Kartonkien vientimäärät olivat alkuvuonna neljänneksen pienemmät kuin edellisvuonna ‒ Koetaanko syksyllä uusi nousu?

Vielä viime vuonna eri kartonkituotteiden kysyntä oli niin kiivasta, että tuottajilla oli jopa vaikeuksia vastata siihen. Tänä vuonna kysyntä on heikentynyt erityisesti ulkopakkauskartongeissa, joita käytetään pahvilaatikoiden materiaaleina. Heikentyneen kysynnän taustalla ovat sekä yksityisen tavarakulutuksen lasku että monille kartonkien käyttäjille kertyneet suuret varastot pakkausmateriaaleja.

Keski-Euroopan markkinoilla jo näkyvä sisäpakkauskartonkien hintojen lasku ei ole vielä täysin heijastunut Suomen vientihintoihin. Vientimäärät ovat kuitenkin laskusuunnassa kaikissa kartonkilajeissa, ja tuottajat joutuvat sopeuttamaan tuotantoa vastaamaan alhaisempia toimitusmääriä.

Käytännössä se todennäköisesti tarkoittaa kesäkaudella lomautuksia, joista Metsä Board on jo aloittanut neuvottelut. Lomautukset kestäisivät enintään 90 päivää ja voivat koskea suurinta osaa Metsä Boardin kartonkien tuotantolaitoksista.

Stora Enso kertoi keväällä, että useiden tuotteiden markkinatilanne on heikentymässä. Kesäkuun puolivälissä se ilmoitti sulkevansa muun muassa kierrätetyn kraftlainerin tuotantoa Alankomaissa ja Puolassa parantaakseen kustannustehokkuutta ja markkina-asemaansa.

Kartongin osuus Suomen metsäteollisuuden viennin arvosta oli 90-luvulla ja 2000-luvun alussa alle 15 prosenttia. Finanssikriisin (2008) ajoista lähtien kartongin osuus on kuitenkin noussut melko tasaista tahtia niin, että sen viennin arvo oli viime vuonna lähes 30 prosenttia koko metsäteollisuuden viennin arvosta ja 40 prosenttia massa- ja paperiteollisuuden viennin arvosta.

Kartongin osuuden odotetaan lähivuosina vain kasvavan. Kartongin tuotantoon on tulossa lisää kapasiteettia, kun Stora Enson Oulun tehtaan kartongin tuotanto käynnistyy vuonna 2025. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 750 000 tonnia sisäpakkauskartonkeja vuodessa, mikä on noin 18 prosenttia viime vuoden kartongin tuotannosta Suomessa.

Myös Metsä Board selvittää vastaavan kokoluokan taivekartongin tuotannon aloittamista Kaskisissa. Päätöstä tästä investoinnista odotetaan ensi vuonna.

Kartonkia viedään Suomesta eniten Saksaan, yli 13 prosenttia kaikesta kartongin viennistä. Saksan-viennissä korostuvat korkealaatuiset sisäpakkauskartongit. Toiseksi merkittävimmäksi kartonkien vientikohteeksi nousi Yhdysvallat, kun kartonkien vienti Venäjälle päättyi viime vuonna.

Siihen saakka Venäjä oli merkittävä kartonkien vientimaa kahdeksan prosentin osuudellaan. Kartonkien vienti useisiin muihin maihin, esimerkiksi Italiaan, Turkkiin ja Puolaan, kasvoi kuitenkin sen verran, että viennin lasku jäi kokonaisuutena maltilliseksi.

Tullin ja Luken tietojen mukaan kartonkia vietiin Suomesta tämän vuoden tammi-maaliskuussa lähes neljännes edellisvuotta vähemmän. Heikentyneen kysynnän lisäksi myös helmikuinen ahtaajien lakko ja Venäjälle kohdistuneen viennin loppuminen näkyvät luvuissa.

Tulevan syksyn aikana kartonkien kysynnän odotetaan elpyvän, kun kartonkituotteiden käyttäjien varastot laskevat normaaleiksi ja yleinen taloustilanne arvioiden mukaan paranee.

Kartongin tuotantoon on investoitu merkittävästi viime vuosina, ja myös tänä vuonna tehtävät investoinnit lisäävät kartonkien tuotantokapasiteettia Suomessa.

Tänä vuonna Metsä Board lisää tuotantoaan Kemissä ja Stora Enso Varkaudessa. Nämä investoinnit tuovat noin kahdeksan prosentin lisäyksen kraftlainerikartongin tuotantokapasiteettiin Suomessa.

Vuoden lopulla myös flutingin tuotanto lisääntyy Mondi PowerFluten Kuopion tehtaalla. Vuositasolla tuotannon lisäys on noin 10 prosenttia flutingin nykyisestä tuotannosta.

Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste laskee kuitenkin merkittävästi tänä vuonna, koska teollisuus sopeuttaa tuotantoaan hiljentyneeseen kysyntään. Kartongin tuotannon ennakoidaan laskevan tänä vuonna lähes viidenneksen viime vuodesta.

Tämän vuoden alussa ulko- ja sisäpakkauskartonkien hinnat ovat kehittyneet eri suuntiin. Kraftlainerin hinta oli tammi-maaliskuussa 22 prosenttia viime vuotta matalampi. Myös flutingin hinta oli alkuvuonna hieman viime vuoden vastaavaa ajankohtaa matalampi.

Sen sijaan sisäpakkauskartongeilla hintakehitys on ollut hyvin erilainen, ja tuottajat ovat onnistuneet siirtämään nousseet kustannukset lopputuotteiden hintoihin.

Sisäpakkauskartonkien hinnat olivat tammi-maaliskuussa lähes 20 prosenttia korkeammat verrattuna viime vuoteen. Sulfaattikartonkeja ja muita korkealaatuisia sisäpakkauskartonkeja käytetään esimerkiksi elintarvike-, kosmetiikka- ja nestepakkauksissa.

Loppuvuoden näkymä on kaksijakoinen. Toisaalta yleisen taloustilanteen odotetaan vähitellen paranevan. Toisaalta taas Euroopassa nähty hintojen lasku heijastunee Suomen vientihintoihin viiveellä niin, että kartongin keskimääräinen vientihinta päätyy lievään laskuun viime vuoteen verrattuna.

Kartongin vientinäkymien perusvire on ollut jo pitkään positiivinen, ja sellaisena se näyttäytyy myös jatkossa. Kartongin globaalia kysyntää lisää kaupungistumisen ja verkkokaupan kasvun myötä lisääntyvä tuotteiden pakkaaminen.

Myös muovin korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla lisää kartongin kysyntää. Muovin korvaamiseen liittyy kuitenkin tulevaisuudessa myös kysymyksiä. Viime vuoden lopulla Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi. Asetuksen mukaan esimerkiksi pikaruokaravintoloissa tulisi siirtyä paikan päällä nautittavien ruokien kertakäyttöpakkauksista uudelleen käytettäviin pakkauksiin.

Jos asetus tulee voimaan tällaisena, se heikentää jonkin verran ruokapakkauksiin käytettävien kartonkilajien näkymiä.

Lisäksi myös muualle Eurooppaan on tulossa uutta kartonkikapasiteettia lähivuosina. Kilpailu siis kiristyy, ja kustannustehokkuudeltaan heikoimpia laitoksia tullaan sulkemaan jatkossakin.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2023.