Puupolttoaineiden markkinat voivat mennä sekaisin EU-parlamentin esittämästä metsäenergian luokittelusta, pelkää energia-ala: ”Pelisääntöjä muutetaan tiheästi"
EU-parlamentin esitys voi johtaa pahimmillaan energian hintojen nousuun, alan etujärjestöt varoittaa.Tilaajalle
Kauhakuormaaja lykki torstaina haketta kasoihin Hakevuori Oy:n pääterminaalissa Askolassa. Valtaosa yhtiön vuosittain toimittamasta yli miljoonasta kuutiometristä haketta poltetaan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen lämpö- ja voimalaitoksissa. Kuva: Kimmo HaimiEU:n parlamentin tavoite vähentää puun energiakäyttöä huolettaa energia-alaa.
”Pelisääntöjä muutetaan tiheästi ja nopealla sopeutumisajalla. Jos kanta menee tällaisenaan loppuun asti, se aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuden investointeihin”, sanoo Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm.
Parlamentin mukaan suoraan metsästä tulevat puun osat eli energiapuu ja hakkuutähteet luetaan jatkossa vain osittain energiatukikelpoiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja EU:n uusiutuvan energian tavoitteisiin. Määrä laskisi asteittain vuoteen 2030 mennessä.
Metsäteollisuuden sivuvirroista saatava sekundäärinen puubiomassa pysyisi sen sijaan myös jatkossa uusiutuvan energian tavoitteessa ja tuen piirissä.
”Bioenergian määritteleminen esitetyllä tavalla kestämättömäksi voi myllertää puuperäisten polttoaineiden markkinoita ja johtaa pahimmillaan energian hintojen nousuun”, varoittaa Energiateollisuus ry:n EU-päällikkö Antti Kohopää tiedotteessa.
Parlamentin esitys on energia-alan etujärjestöjen mielestä ristiriitainen. Se heikentää kotimaisen energiantuotannon toimintaedellytyksiä samalla, kun venäläisestä tuontienergiasta pitäisi yrittää irtaantua.
Energiateollisuus pitää erikoisena, että yksittäisen puun kestävyys riippuu sen käyttötarkoituksesta.
”Rajoitteiden asettamista järkevämpää olisi aloittaa työ karsimalla Euroopasta epäterveitä bioenergian tuotannolle myönnettäviä tukia ja katsoa kuinka pitkälle tällä päästään”, Kohopää esittää.
Askolalaisen Hakevuori Oy:n toimialajohtaja Markku Eskelinen uskoo, että toteutuessaan parlamentin esitys vaikeuttaa uusien toimijoiden alalle tulemista ja nykyisten investointihalukkuutta.
”Poliittisilla päätöksillä ei pitäisi rakentaa kenttää ja muuttaa olemassa olevaa markkinaa”, hän moittii.
Parlamentin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 45 prosenttiin kaikesta Euroopan energiantuotannosta vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa uusiutuvien energianlähteiden osuus on jo yli 40 prosenttia energian loppukulutuksesta. Jos energiapuun ja hakkuutähteiden osuutta leikataan, täytyy Suomen korvata se jollain muulla uusiutuvalla tavoitteeseen päästäkseen.
Energiateollisuuden Kohopään mukaan energiasektorilla on halua siirtyä polttoon perustumattomiin ratkaisuihin asteittain. Vaihtoehtoja on kuitenkin toistaiseksi vähän, eikä niitä ehditä ottaa käyttöön parissa vuodessa.
Kuopion Energian käyttämistä polttoaineista noin kaksi kolmasosaa on puupohjaisia ja muita biopolttoaineita, loput turvetta.
”Suoraa ja nopeasti käytettävissä olevaa muuta teknologiaa ei oikeastaan ole. Kun Venäjän tuonti on jäänyt pois, kotimaisen metsähakkeen merkitys on entistä suurempi. Tuntuu epäloogiselta, että nimenomaan harvennuskohteilta tulevaa puuta ei katsottaisi uusiutuvaksi”, Lindholm sanoo.
MTK:n mukaan parlamentin linjaus vaikeuttaisi erityisesti nuorten metsien hoidossa syntyvän energiapuun sekä hakkuutähteiden hyödyntämistä energiaksi.
Järjestö on huolissaan myös puubiomassan hankintaa koskevien kriteerien kiristymisestä. Parlamentin mukaan kestäväksi luokiteltavan biomassan hankinnassa tulisi vältellä avohakkuukohteita ja vanhoja metsiä.
Eskelinen huomauttaa, että uusien ja rakenteilla olevien metsähaketta ja teollisuuden sivuvirtoja käyttävien lämpölaitosten käyttöikä menee huomattavasti yli vuoden 2030.
”Mistä saadaan polttoaine, jos sen jälkeen tulee vääntöä päästökaupasta?”
Parlamentin kanta ei ole viimeinen sana, sillä lopputulos määrittyy parlamentin, jäsenmaiden ja komission välisissä neuvotteluissa. Lindholmin mielestä Suomen tulee pyrkiä muuttamaan linjausta.
”Jokainen ymmärtää, että ei ole kestävää, jos kaikki metsät parturoidaan ja laitetaan kattilaan. Parlamentin kanta edustaa kuitenkin toista ääripäätä, kun harvennustähteitä ruvetaan pitämään ei-uusiutuvina”, hän pohtii.
“Jatkoneuvotteluissa neuvoston ja komission tulee ajaa linjaa, jossa parlamentissa arvotusta jaosta luovutaan”, vetoaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka tiedotteessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
