Metsäteollisuus ry: Suomelta tarvitaan vahvaa jatkovaikuttamista lulucf-laissa

Euroopan jäsenmaiden välinen sopu metsien hiilinielujen laskennasta on Metsäteollisuus ry:n mukaan epätyydyttävä. Suomelle voi sen mukaan koitua laskennallisia päästöjä siitä huolimatta, että todellisuudessa metsävarat kasvavat ja toimivat ilmastoa viilentävinä hiilinieluina.

"Kyllä voi sanoa, että toivottiin parempaa. Tiedossa oli, että neuvottelut olivat hankalat ja tiedetään, että Suomen neuvottelijat ovat tehneet hiki hatussa töitä ja koittaneet löytää ratkaisuja. He ovat tehneet erilaisia ehdotuksia ja yrittäneet löytää siellä samanmielisiä. Joskus käy niin, että vaikka parhaansa tekisi, se ei riitä", sanoo energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom Metsäteollisuus ry:stä.

Metsäteollisuus ry pitää välttämättömänä, että Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista tasapainoisen tulokseen pääsemiseksi hiilinielujen laskennassa. Euroopan parlamentin taannoinen hiilinielulinjaus antaisi tähän Metsäteollisuuden mukaan riittävät eväät.

Järjestössä uskotaan, että tärkeätä on tuoda esille perusasiaa, että Suomen metsävarat jatkavat kasvuaan ja viilentävät ilmastoa tulevaisuudessakin.

"Komission ihmisten kanssa pitää jatkaa keskustelua ja tuoda Suomen näkökulmia esille", sanoo Fagerblom.

Hän muistuttaa, että jatkoneuvotteluihin osallistuvat myös parlamentin edustajat.

Jos Suomen toivoma malli ei toteudu, asialla ei Fagerblomin mukaan olisi välittömiä seurauksia.

"Toki on hölmöä jos tästä myöhemmin muodostuu Suomelle kustannuksia. Jostakin ne rahat pitää repiä, eikä se kuulosta hyvältä."

Suomalaisen metsäteollisuuden kannalta iso periaatteellinen kysymys on mainehaitta.

"Jos vaikuttaa siltä, että Suomessa hoidetaan jotain vääryyttä rahalla tai ostamalla muista maista nieluoikeuksia, voi helposti joutua kiusalliseen selittelijän asemaan, onko Suomessa hakattu liikaa. Se on tietysti omituinen tilanne, koska metsävarat kuitenkin kasvavat koko ajan", Fagerblom sanoo.

Vaikka EU:n ympäristöneuvoston ratkaisu oli pettymys, Fagerblom uskoo, että jatkoneuvotteluista saadaan vielä Suomen kannalta myönteisempi tulos.

"Tärkeä asia on myös se, että metsän hyvään kasvuun saataisiin jatkossakin panostettua niin, että se voisi helpottaa painetta 2020-luvun loppupäässä."

Fagerblomia on jäänyt harmittamaan lulucf-lainsäädännön ympärillä käydyn keskustelun sekavuus.

"Suomesta on maalattu sellaistakin kuvaa, että täällä aivot nollilla poltellaan puita taivaan tuuliin. Kyllä Suomessa kasvatetaan puita ensi sijassa jalostusta varten. Niistä tehdään monenlaisia tuotteita ja viedään maailmalle", Fagerblom muistuttaa.

"Tulee mieleen aikamme filosofin Cheekin kysymys: Kuka muu muka, jos me ei niitä tuotteita tehdä täällä? Miksi jalostus pitäisi jättää joidenkin muiden valtioiden alueella tehtäväksi", Fagerblom ihmettelee.