Energiapuukaatopäiden markkinoilla on alkanut kova kuhina energiapuun kysynnän nousun vuoksi, niinpä valmistajat ovat laajentaneet mallistojaan vastaamaan kysyntään. Samalla käytettyjen harvestereiden varustelu energiapuun korjuuseen on noussut keskusteluun – nyt Moisio Forest Oy vastaa tähän Moipu 310 -malliston EC-versiollaan.
Moipu-mallistossa on tarjolla sekä syöttäviä malleja (300-mallisto) ja pelkkään kaatoon ja katkontaan tarkoitettuja malleja (240/310/4500-mallistot). Kaikissa näissä on käytössä valmistajan 1990-luvulla kehittämä kaksiteräinen giljotiinikatkaisuratkaisu (ja osassa ketjusahalaite lisänä). Nyt pelkällä giljotiinileikkurilla varustettu 310 EC laajentaa mallistoa ja sen ratkaisuissa on panostettu vain ja ainoastaan harvesteriasennuksien, sekä vastaavat ohjaus- ja hydraulijärjestelmät omaavien yhdistelmäkoneiden asennukseen.
Kolmas valmistunut 310 EC on ollut 500 tuntia käytössä Metsäkoneurakointi Yli-Hemminki Oy:llä. Yrityksen Valmet 911.3 -harvesteri työskentelee pystykauppoina korjattavilla energiapuukohteilla. Kaatopää on asennettu alkuperäisen Valmet 350 -harvesteripään tilalle – eli samalla on luovuttu karsitun rangan teosta energiapuuksi.
”Olen vertaillut karsitun rangan hintaa ja kertymää kokopuuna korjattaviin ja ostettaviin – nuorenmetsän kunnostuksissa ei karsittu ranka ole mielestäni järkevä ratkaisu”, kommentoi ratkaisuaan Leo Yli-Hemminki. ”Syöttävän version kalliimman hankintahinnan korvaaminen syö katetta entisestään. Tällä giljotiiniversiolla myös kulut ovat minimaaliset, koska teräketjuja ja -laippoja ei kulu, eikä teräketjuöljyäkään. Nykyiset terät ovat olleet talven kiinni, kulumattomat varaterät asennetaan kesäksi.”
EC-version runko vastaa muita versioita. Mutta hieman korkeampien suojakuorien sisällä on erilainen venttiilistöratkaisu. Venttiilistö on suunniteltu läpäisemään suurempia virtauksia, joita harvesterialustojen pumput tuottavat. Siksi kaatopäälle öljyä tarjoileva letkutuskin on järeää 1” paksuuden letkua. Ennen kaatopään runkoa letkutus kiertää myös välikannattimen kautta, kuten osassa harvesteripäitäkin.
Sen sijaan venttiilistön ohjausjärjestelmän kohdalla on otettu käyttöön uusi idea – alustakoneen alkuperäisessä harvesteripäässä sijaitseva ohjausyksikkö (kouratietokone) on myös siirretty kaatopäähän. Eli alustakoneen alkuperäinen ohjausjärjestelmä on käyttäjän näkökulmasta muuttumaton. Yli-Hemmingin koneessa tarttumaleuat toimivat koura kiinni/auki -toiminnon kautta, keräilytoiminto taasen rullien avauksen ohjaimen kautta. Katkaisu ja tilttitoiminto ovat myös tutuilla paikoillaan.
Yli-Hemmingin alustakonevalinta on tehty pitkän kokemuksen tuomien havaintojen myötä. ”Nämä alustakoneet ovat kerrasta valmiita tällaiseen käyttöön, ja kohtuuhintaisia. Ja työergonomia on hakkuutyöhön suunnitelluissa alustoissa parempi – nuorenmetsän kunnostushakkuissa ohjaamosta näkee puuvalinnassa tärkeät jätettävien puiden latvat selvemmin kuin kurkottelemalla kuormatraktorin sivuikkunan kautta.”
Keskiraskas Valmet 911.3 ja vastaavan kokoiset harvesterit ovat myös vakaita alustakoneita syöttämättömän, ja sitä myötä kevyen kaatopään alustaksi. Esimerkiksi runkojen lyhentämisessä nippuna maassa on kaatopäätä roikotettava 7–8 metrin päässä.
Energiapuumarkkinoiden kuumeneminen – muuallakin kuin voimaloissa – voi tuoda näille koneille nyt jatkoaikaa, kun ne varustellaan energiapuun korjuuseen.
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Karsitun energiapuun hintakehitys vahvistaa sen kilpailukykyä kuitupuuta vastaan
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
