Parasta kartanoelämässä on Karoliina Ilonojan mielestä parvekkeelta avautuva järvinäköala. Kuva: Johannes Wiehn
Kartanon omistaja Karoliina Ilonoja hoitaisi mieluummin metsiään kuin kartanoaan ‒ suurimman osan metsätöistä hän tekee itse
Metsätalous on Ilonojan kartanon pääelinkeino. Karoliina Ilonoja hakeutui metsäalan koulutukseen, jottei oma päätöksenteko olisi metsänhoitoyhdistyksen neuvojen varassa.Tilaajalle
Katariina Ilonoja sai vuosi sitten päätökseen metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Kuva: Johannes WiehnPitkän pöydän ääressä yhdessä Ilonojan kartanon asuinkerroksen yhdestätoista huoneesta istuu Karoliina Ilonoja ja vaikuttaa tuskastuneelta, kun pitäisi puhua kartanosta.
Hän ei juuri nauti kartanonpitoon liittyvästä vastuusta ja työstä eikä siitä, että monille hän on ”se nainen, joka asuu kartanossa”. Pienenä hänestä puhuttiin kartanon tyttönä.
”Olen kärsinyt koko ikäni siitä, että minut määritellään asuinpaikkani kautta”, Ilonoja sanoo ja huokaisee.
Mieluummin hän juttelisi metsistään ja metsänhoidosta. Ja erityisen mielissään hän olisi, jos ehtisi hoitaa metsiään eikä kaikki aika valuisi kartanon muihin töihin.
Ilonojan kartano sijaitsee Jaalassa, Kouvolan pohjoisosassa. Kartanon omistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hommaa riittää eikä rahanmenoa voi estää. Ilonoja on laskenut, että kartanossa riittäisi pysyvästi töitä puutarhurille, puusepälle, taloudenhoitajalle ja metsätyöntekijälle.
”Jos valitsen näistä yhden työn, jonka hoidan kunnolla, muut työt jäävät tekemättä.”
Maisema on luksusta
Kartanon parvekkeelta avautuu näkymä Kimolanlahdelle. Ohi lipuu veneitä, jotka suuntaavat läheiselle Kimolan kanavalle.
Ilonojan mielestä suurinta luksusta kartanossa asumisessa on se, että saa olla veden äärellä.
”Olen harventanut koivikkoa kartanon ja rannan välistä, jotta näkymä järvelle paranisi.”
Se, miksi hän voi ihailla järvimaisemaa Kimolassa, on pitkä tarina.
Vuonna 1870 seudulle saapui Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kapteeni Johan Gestrin. Tämä oli avioitunut pietarilaisen Maria Nordmannin kanssa ja osti pakkohuutokaupasta Ilonoja-nimisen tilan.
Vuoden 1874 kesä oli kuuma ja kuiva. Ilonojan silloiset tilukset paloivat maan tasalle.
Kartanon uusi uljas päärakennus talousrakennuksineen pystytettiin kilometrin päähän, nykyiselle paikalleen.
Kartanolla oli navetta ja juustomeijeri sekä oma mylly, josta saatiin jauhojen lisäksi sähköä. Tilalla viljeltiin heinää, ruista ja kevätviljaa. Alkuperäisistä rakennuksista on puisen kartanon lisäksi jäljellä kivinavetta. Pihapiirin avoliiteri, aitta, työväenasunto ja viljamakasiini on rakennettu 1930-luvulla.
Kapteenin pojanpoika Lasse Gestrin suomensi 1930-luvulla nimensä Ilonojaksi. Lasse oli Karoliinan isoisä, jota pojantytär ei koskaan ehtinyt tavata.
Päärakennuksen Kimolanlahden puoleisella seinustalla seisoo nosturi, on seissyt jo pitkään. Siitä on hyötyä, jos Karoliina Ilonoja saa käynnistetyksi hilseilevän julkisivun maalaamisen.
”Kenties syksyllä. Se on tosin ollut suunnitelmissa jo monta vuotta.”
Graafikoksi Jaalaan
Kun Karoliina Ilonojan viisihenkinen lapsuudenperhe asui kartanossa, sen yhteydessä toimi vielä emakkosikala, jota pyöritti sikalanhoitaja.
”80-luvun puolivälistä lähtien jäljelle jäi kasvinviljely. Nyt kartanon pellot on vuokrattu muille”, Ilonoja kertoo.
Karoliina oli lapsista keskimmäinen. Isoveli Kallen ja pikkusisko Pauliinan kanssa puuhailtiin pihalla ja metsässä, uitiin ja pyöräiltiin, tehtiin paperinukkeja.
Lukion jälkeen Karoliina meni isänsä kannustamana vuodeksi maatalouskouluun Lahteen. Siellä hän hakeutui vaihto-ohjelmaan ja pyrki niin kauas kuin vain pääsi.
”Olin puoli vuotta lammasfarmilla Uudessa-Seelannissa. Maa teki vaikutuksen.”
Hänen ammattihaaveenaan oli kuitenkin graafinen suunnittelu. Ilonoja opiskeli alaa Kauhajoen evankelisessa opistossa, Hollolassa ja Vantaalla. Jokakeväinen rituaali oli hakeminen Taideteolliseen korkeakouluun.
”Suorastaan pakkomielle. Pääsin sinne vuonna 1997.”
Opinnoissa vierähti aikaa, Ilonoja valmistui vuonna 2010. Sitä ennen hän ehti työskennellä mainostoimistossa Espoossa, mennä naimisiin ja asettua perheen perustettuaan Jaalaan, josta käsin hän teki freelancerina graafikon töitä Helsinkiin.
Lapsia syntyi neljä. Tytär Dagmar, 21, on jo omillaan. Pojat Verneri, 19, Sulo, 15, ja Arvid, 13, asuvat kotona. Talon asukkaita ovat myös saksanmetsästysterrieri Kerttu ja kissat Seppo ja Jari.
Viime aikoina Ilonoja on pääasiassa taittanut kirjoja. Viimeisin niistä on kyläkirja Kimola, jonka toimitustyöstä vastasi hänen äitinsä Eeva Ilonoja.
”Nyt on liikaa kaikkea. Energia ei riitä siihen, että piirtäisin tai etsisin toimeksiantoja. Kartanosta ja perheestä huolehtiminen syö ajan tuottavilta töiltä”, Karoliina Ilonoja toteaa.
”Kartanon sisällä ei ole onneksi pakko tehdä mitään remontteja”, Ilonoja sanoo. Kuva: Johannes WiehnRaivaussaha kutsuu
Vuosi sitten Ilonoja sai päätökseen metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Hän on ideoinut metsää omistaville kaupunkilaisille metsänhoitopalvelua, johon kuuluvat metsässä kuvatut videoraportit.
Toinen ajatus on oma metsäaiheinen Youtube-kanava tai TikTok-tili.
”Voisin jututtaa ihmisiä, joilla on sidos metsään. On kiinnostavaa kuulla, miten monin eri tavoin metsäasioista ajatellaan.”
Ilonojan tekee mieli oikoa väärinkäsityksiä. Esimerkiksi metsien monimuotoisuus ymmärretään hänen mielestään vähän sinne päin.
”Jos hakataan aukko, se ei tarkoita sitä, että monimuotoisuus häviäisi. Vain puusto häviää ja sekin väliaikaisesti.”
Kyse ei ole siitä, ettei Ilonoja kannattaisi luonnonsuojelua. Hän on suojellut pysyvästi kymmenen hehtaaria valtakunnallisesti arvokasta suoaluetta. Lisäksi kymmenen hehtaaria kartanoa ympäröivää metsää on suojeltu määräaikaisesti.
Jos kartanonrouvapuheet ärsyttävät Ilonojaa, niin samoin puheet hänestä suurena metsänomistajana.
”Metsää ei ole niin paljon, että pelkästään sillä eläisi. Ja puukauppatuloista verottaja ottaa ison osan.”
Metsätöistä hänen oma suosikkinsa on raivaus. Sitä riittää niin paljon kuin ehtii tehdä.
”Pojat auttavat polttopuiden teossa ja pikkuhiljaa myös taimikoiden hoitamisessa sen, minkä opiskeluiltaan ja harrastuksiltaan joutavat.”
Karoliina Ilonoja kulkee kartanon lähimetsässään. Osa hänen metsäpalstoistaan sijaitsee kymmenisen kilometriä Jaalasta Uimilan suuntaan. Kuva: Johannes WiehnSukulaisselfie Ateneumissa
Puolenpäivän jälkeen keittiöstä alkaa kuulua tiskikoneen tyhjentämisen ääntä. Arvid on kömpinyt hereille ja ilmestyy oviaukosta kahvimuki kädessä. Kahvia riittää kuulemma muillekin.
Seuraavaksi hänet nähdään siirtämässä olohuoneen pelikonetta omaan käyttöönsä.
”Verneri on ostanut itselleen pleikka vitosen”, hän perustelee äidilleen.
Päärakennuksessa on siivottavia neliöitä nelisensataa. Lämmitys tapahtuu pelleteillä, varalla on öljy- ja puukattila. Puulämmitys on tosin ainoa, joka toimii nyt.
”Eihän tässä asumisessa ole mitään järkeä”, Ilonoja sanoo mutta hymyilee istahtaessaan pianon ääreen.
”Pojat muuttavat pois yksi kerrallaan, ja sitten olen täällä yksin.”
Kansanmusiikkia soittavassa Kyläorkesteri Raakussa Karoliina Ilonoja keskittyy laulamiseen, mutta nyt hän nappaa käteensä sähköbasson.
Seinällä on maalauksia kartanon ensimmäisen rouvan Maria Nordmannin veljistä. Yksi heistä on luutnantti, sittemmin amiraali Boris Nordmann, jonka tytär Natalia Nordmann (1863–1914) oli kirjailija, oman aikansa feministi ja taidemaalari Ilja Repinin rakastettu. Hän päätyi myös useisiin Repinin maalauksiin.
”Otin kerran Dagmarin kanssa Ateneumin taidemuseossa selfieitä, joissa myös Natalia pääsi kuviin.”
Ilonoja on eronnut lastensa isästä ja vastaa kartanosta ja sen kuluista yksin.
”Olen tullut siihen tulokseen, että katkaisen suvun perinteen ja panen kartanon myyntiin. Ei ole reilua kaataa metsiä vain siksi, että voimme asua tässä.”
Arvioija on käynyt paikalla, mutta toisaalta nyt on huono aika myydä.
”Löin myös kerran kättä päälle Sulon kanssa, että hän saa käydä koulunsa loppuun ennen kuin luovun tästä. Eli en vielä. Pitäisi myös miettiä, mitä kaikelle tälle tavaralle tehdään.”
Ilonojan ensimmäisen kartanonrouvan isä ja isän veljet katsovat seinältä bassoa soittavaa Karoliina Ilonojaa. Kuva: Johannes WiehnKolumbian hiihtäjät kylässä
Kun Karoliina Ilonojan isänisä Lasse oli kuollut yllättäen 60-vuotiaana, kartanossa tehtiin perinnönjako. Karoliinan isä asettui kartanoon, ja metsät jaettiin sisarusten kesken.
”Nyt tuntuu epäreilulta, että ihmiset, joilla ei ole tekemistä kartanon kanssa, perivät suuret määrät metsää. Ne, jotka ovat ikänsä asuneet ja tehneet täällä töitä, jäivät vähemmälle.”
Ilonoja on suunnitellut, että suvun metsistä muodostettaisiin yhteismetsä.
”Se on ihan mahdollista. Olemme puheväleissä.”
Metsätalous on nykyisin kartanon pääelinkeino. Sen lisäksi Ilonoja on pitänyt joskus kesäkahvilaa viljamakasiinissa ja vuokrannut entistä työväenasuntoa turisteille ja keikkatyöläisille.
”Bisnes on pyörinyt ihan hyvin, tosin korona-aika toi siihen notkahduksen. Majoituksessa on ollut monenlaista sakkia 18 eri maasta. Vuoden 2017 Lahden MM-kisojen aikaan meidän vierasmajassa yöpyi puolet Kolumbian hiihtomaajoukkueesta.”
Metsäalan koulutukseen Ilonoja hakeutui, jottei oma päätöksenteko olisi metsänhoitoyhdistyksen neuvojen varassa.
”Opiskelu toi paljon tietoa ja varmuutta”, Ilonoja sanoo ja esittelee kartanon pihapiiriä, josta hän on kaatanut isoja puita miesystävänsä Sami Espon kanssa.
Ilonoja tekee suurimman osan metsätöistä itse, raivauksen lisäksi paperihommat, istuttamisen, rankojen kaadon ja kuljetuksen traktorilla ja metsäkärryllä. Moottorisaha pysyy kädessä, mutta heinien tallominen taimikoista ärsyttää.
Kesähelteellä metsätyöt eivät houkuttele häntä ollenkaan.
”Kesällä aika myös häviää kummasti. Pelkkä nurmikonleikkuu on melkoinen aikasyöppö.”
Karoliina Ilonoja
Ikä? 49
Koti? Ilonojan kartano Kouvolan Jaalassa
Työ? Monialayrittäjä
Koulutus? Graafinen suunnittelija ja metsätalousyrittäjä
Perhe? Aikuinen tytär ja kolme teini-ikäistä poikaa
Harrastukset? Kansanmusiikki, kuntoliikunta ja käsityöt
Parasta kartanoelämässä? Parveke ja järvinäköala
Mikä on sopiva määrä metsää? Sen verran kuin sitä kykenee hyvin hoitamaan
Syyssuunnitelmia? Taimikonhoitoa ja päärakennuksen julkisivun maalaus
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2023.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
