"Rahoittajia ei löydy Suomesta tai edes länsimaista" – analyytikko listaa syitä uusyritysten sellutehdashankkeiden hiipumiseen

Jos kaikki vuosina 2015–2016 julkistetut tehdashankkeet olisivat toteutuneet, kuitupuulla olisi ennennäkemätön kysyntä. Pohjoisen hankkeiden lisäksi Kuopioon oli määrä rakentaa sellutehdas, jonka kaavailtiin valmistuvan vuonna 2021. Toisin kävi. Toistaiseksi uusien yritysten hankkeet eivät ole toteutuneet ja sen sijaan rakentajina ovat olleet tutut metsäjätit Metsä Group ja Stora Enso.

Viime vuosikymmenen hankebuumia selittävät kilpajuoksu hyödynnettävien puuvarojen käytöstä, Suomen aiempi hyvin myönteinen suhtautuminen selluteollisuuteen ja löysä rahapolitiikka alhaisine korkoineen, pohtii osakeanalyyseihin erikoistuneen Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen. "Havusellua tehdään myös keskimäärin aika vanhalla ja tehottomalla kapasiteetilla ja markkina kuitenkin kasvaa hitaasti. Näitä taustoja vasten investointeja on mahdollista harkita."

Suomen houkuttelevuus investointimaana saattoi kokea kansainvälisten rahoittajien silmissä jonkinmoisen kolauksen, kun Finnpulpin Kuopion hankkeen ympäristölupa kariutui 2019. Viimeinen piste asialle saatiin tammikuun lopulla: ympäristölupaa ei tule.

Viljakainen ei ole yllättynyt siitä, että lopulta perinteisten yritysten hankkeet ovat edenneet. Heillä on etunaan valmis puunhankintaorganisaatio, uskottavuus mittavan velkarahoituksen saamiseen ja kokemus ison projektin hallinnasta, hän pohtii.

"Kun pääoman tarve on iso, uusien yritysten lopullisia omistajia tai rahoittajia ei löydy Suomesta tai edes länsimaista", hän arvioi alalle pyrkivien tilannetta. "Omistajia ja rahoitusta on jouduttu hakemaan lähinnä Kiinasta, missä asioiden eteneminen on epävarmempaa."