Suomalaiset suhtautuvat metsästykseen entistä myönteisemmin

Tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti, 26 prosenttia neutraalisti ja 13 prosenttia kielteisesti, uutisoi Suomen riistakeskus. Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa. Metsästykseen suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin koskaan jo vuodesta 1986 aloitettujen mielipidetiedustelujen aikaan.

Vain suurpetoeläinten metsästykseen suhtaudutaan kokonaisuudessaan hieman kriittisemmin kuin vuonna 2004. Yleinen kanta on silti edelleen se, että myös suurpetokantoja on voitava säädellä metsästyksellä.

Miehet suhtautuvat naisia myönteisemmin kaikkien riistalajien metsästykseen.

Viidennes kyselyyn vastanneista pitää metsästyksen tarkoituksena riistan pyyntiä ruoaksi, vajaa viidennes metsästysvietin toteuttamista, ulkoilua ja liikuntaa tai henkistä virkistäytymistä. Riistan pyynti ruoaksi korostuu erityisesti alle 30-vuotiaiden vastauksissa.

Suomalaisista enemmistö tuomitsee suurpetojen salametsästykseen. Kuitenkin lähes joka viides hyväksyy suurpetojen salametsästyksen, jos laillisia pyyntilupia ei saada. Hieman yli puolet haastatelluista on sitä mieltä, että pihapiiriin tulleen suurpetoeläimen saa tappaa. 34 prosenttia on sitä mieltä, että susia on liikaa, 41 prosenttia on toista mieltä.

Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat suhtautuvat metsästykseen yleisesti muualla asuvia kielteisemmin.

Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien karhu- ja susipelosta. Karhua pelkää 46 prosenttia haastatelluista suomalaisista, sutta 47 prosenttia. Karhun pelko on yleisintä länsi-, itä- ja pohjoissuomalaisten keskuudessa, sutta pelätään keskimääräistä useammin Länsi-Suomessa. Metsästäjät pelkäävät enemmän karhua kuin sutta.