Puusta voi valmistaa kaiken tarvittavan
Hanna Lappi muistuttaa, että puun uuteaineet eivät ole geneettisesti muunneltuja. EU kieltää geenimuunneltujen aineiden käytön ravinto- ja lääkevalmisteissa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKANNUS (MT)
”Puusta voidaan vielä jonakin päivänä valmistaa kaikki, mitä ihminen tarvitsee.” Tämä kauaskantoinen ennuste on käymässä toteen, uskoi vanhempi tutkija Juha Nurmi Metlasta Kannuksen metsäntutkimuspäivässä maanantaina.
Visio toteutuu biojalostuksen avulla.
Metlan tutkijoita kuullessa vakuuttuu siitä, että kotimaisessa puussa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Niiden käyttöön oton todennäköisyyttä lisää, että suurin osa arvokkaista aineista on sivuvirroissa kuten kuoressa ja oksissa.
”Jalostus on sitä, että tuotetaan hyödykkeitä, joiden arvo on suurempi kuin sillä raaka-aineella, josta ne valmistetaan”, Nurmi määritteli.
Tunnetuinta on öljyn jalostus, jossa öljystä valmistetaan poltto- ja voiteluaineita sekä muun muassa raaka-aineita muoviteollisuudelle. Öljynjalostuksen historia on kuitenkin vain runsaat 150 vuotta vanha. Biojalostusta on harrastettu paljon kauemmin.
Terva oli Suomen viennin päätuote 1500-luvulta lähtien.
Vastikään tohtoriksi väitellyt Metlan tutkija Hanna Lappi muistuttaa, että pihkaa on käytetty jo 40 000 vuotta. Ensimmäinen mäntyöljytehdas rakennettiin Suomeen vuonna 1913. Sen jälkeen puusta on tuotettu muun muassa tärpättiä, jota kokeiltiin bensiinimoottorin voimanlähteenä jo vuonna 1918.
Sitosterolit tulivat 90-luvulla, kuusen hartsista valmistettu salva vuonna 2008, ja kuusen oksan uuteaineita on käytetty kosmeettisissa voiteissa vuodesta 2009.
Lapin mukaan puu on varsinainen aarreaitta. Mäntyöljystä, oksista ja kuorista saadaan arvokkaita bioaktiivisia uuteaineita, joita voi käyttää terveysruuissa, lääkkeissä ja kosmetiikassa.
Koivun kuoren betulinolia käytetään jo nyt Yhdysvalloissa ja Saksassa kosmetiikassa ja ravintolisissä.
Lappi muistuttaa, että EU kieltää geenimuunneltujen aineiden käytön ravinto- ja lääkevalmisteissa. Puun uuteaineet eivät ole geneettisesti muunneltuja. Luonnonaineiden käyttö on muutenkin vahvassa myötätuulessa.
Vielä nyt biojalostamot tuottavat pääasiassa energiaa ja jonkin verran raaka-aineita. Niissä käytetään pääasiassa kahta raaka-ainepohjaa. Ensimmäinen sukupolvi käyttää viljelykasveja, toinen sukupolvi ruohokasveja sekä puun biomassaa, jota saadaan metsäteollisuuden sivuvirroista.
Tutkija Hanna Lappi toteaa puun eduksi, että sen käyttö ei kilpaile ruuan tuotannon kanssa.
Biojalostus voidaan integroida tuotantolaitokseen, esimerkiksi sellutehtaaseen. Sellun keitossa syntyvä mustalipeä sisältää paljon arvokkaita aineita, mutta voi olla edullisempaa uuttaa aineita jo ennen keittoa.
Metsän biomassaa voidaan jalostaa pyrolyysillä, kaasutuksella, fermentoinnilla ja vaihtoesteröinnillä.
Biojalostamojen kolmas sukupolvi käy biojätteellä ja levällä. Lapin mukaan neljännen sukupolven biojalostamot käyttävät geenimuunneltuja raaka-aineita, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienet.
Kannukseen videotervehdyksen lähettänyt valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi metsätalouden voivan olla osa talouskasvua. Puupolttoaineet ja biojalostus ovat kestävää ja uutta luovaa taloutta.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
