EU:n metsäisten maiden äänet tuskin riittävät kestävän rahoituksen kriteerien kaatamiseen

Kestävän rahoituksen taksonomialla luodaan kriteerit toimille, joita voi pitää kestävinä. Tarkoituksena on ohjata yksityistä rahaa sijoituskohteisiin, jotka edistävät kestävän kehityksen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

Koska taksonomia-asetuksessa on kyse delegoiduista säädöksistä, sen kaatamiseksi tarvitaan jäsenvaltioiden neuvoston määräenemmistö. Eri mailla on erilaiset intressit, joten äänestystuloksen ennakoiminen on hankalaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että komission laatima esitys tulee menemään läpi.

EU:n metsäisille jäsenmaille taksonomia tarkoittaa metsätaloudelle ylimääräisiä haasteita, sillä yli 13 hehtaarin tilojen on laadittava ja läpäistävä tiukka ilmastohyötyanalyysi. Metsänomistajalle taksonomian mukainen toiminta on vapaaehtoista, mutta isojen metsäteollisuusyritysten tulee raportoida taksonomian mukaisesta liiketoiminnasta.

Esityksen vastustamista voinee odottaa Ruotsilta, Baltian mailta sekä Keski-Euroopan metsäisiltä mailta, kuten Itävallalta ja Tshekiltä. Se ei riitä estämään taksonomiaesitystä.

Useat Euroopan maat ovat toivoneen taksonomian käsittelyyn lisää aikaa. Yksi niistä on Ranska, jolle ydinvoima on tärkeä energiamuoto.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan taksonomiassa tulisi löytää tasapaino tavoitteiden ja käytännön toteutuksen välillä, eikä taksonomia saa aiheuttaa muutoksia toimivaltajakoon. Sen tulisi myös hyödyntää jo olemassa olevia ja merkitykseltään selkeitä määritelmiä ja vaatimuksia.

Taksonomian teknisten kriteerien tulisi nojata jo olemassa oleviin EU-kehikoihin. Myös kansallisen tason tarkastelun tulisi olla mahdollista.

Metsätalouden kannalta kriteerit ovat vaikeasti tulkittavat eivätkä hyödynnä olemassa olevia työkaluja.

”Oma mielipiteeni on, että Suomen on perusteltua äänestää niitä vastaan, jos vaikuttamistyö ei tuota tulosta”, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana, kun MT kysyi, aikooko Suomi äänestää EU:n kestävän rahoituksen kriteerejä vastaan.

Saarikko myös totesi, että metsät kuuluvat jäsenvaltioille.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on Saarikon kanssa samaa mieltä metsien päätäntävallan säilyttämisestä.

”Suomi on EU-jäsenyytensä alusta lähtien katsonut, että metsätalous kuuluu kansallisen päätösvallan piiriin ja näin on oltava jatkossakin”, Tuppurainen sanoo.

Vihreiden varapuheenjohtajan Iiris Suomelan mukaan Suomen ei pitäisi sooloilla ilmastopolitiikassaan. Metsää ja energiaa koskevissa päätöksissä tulisi mennä ilmastokriteerit edellä.

”Vihreät on ajanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja olemme onnistuneet kiristämään ilmastolakeja. Olisi outoa, jos jollain sektorilla, kuten vaikka metsätaloudessa ei tehtäisi ilmastopolitiikkaa”, Suomela sanoo.

Suomen virallisen kannan muodostus on vielä kesken. Kanta on ilmoitettava 8.12. mennessä.

Lue lisää:

Saarikko: "Suomen on perusteltua äänestää kestävän rahoituksen kriteerejä vastaan, jos vaikuttamistyö ei tuota tulosta"

Tuppurainen uskoo hallituksen pääsevän yhteisymmärrykseen EU:n kestävää rahoitusta koskevassa kiistassa – "Etukäteen ei mieliin pidä rakentaa sovulle ylitsepääsemättömiä esteitä"

Vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela tahtoo metsien pysyvän EU:n ilmastokriteereissä: "Ei hallituksessa tästä pitäisi pahaa riitaa saada aikaan!"