Ilmastoviisasta maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä kehittäviin hankkeisiin 103 miljoonaa euroa – asetus määrärahan käytöstä lausunnoille
"Asetus luo pohjan käytännön ilmastotoimien edistämiseen maankäyttösektorilla", sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
Maankäyttösektorin ilmastotoimien edistämiseen varattua rahaa voisi käyttää esimerkiksi metsätuhojen ehkäisyyn liittyviin hankkeisiin, joista saatua tietoa hyödynnettäisiin suoraan metsänhoitosuosituksissa. Kuva: Kari SalonenMaa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin liittyvän asetusehdotuksen. Asetus koskee vuosittain valtion talousarviossa maankäyttösektorin ilmastotoimiin osoitetun määrärahan käyttöä eri tarkoituksiin.
llmastoviisasta maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä kehittäviin hankkeisiin määrärahoja on varattu hallituskaudelle kehyspäätöksen mukaisesti yhteensä 103,1 miljoonaa euroa.
Tälle vuodelle summasta on osoitettu 19,8, ensi vuodelle 37,3 ja vuodelle 2022 31,5 miljoonaa euroa. Vuodesta 2023 eteenpäin rahoituksen tasoksi on määritelty 14,5 miljoonaa euroa.
”Maa- ja metsätalous ovat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ratkaisujen aloja, sillä niissä voidaan lisätä hiilensidontaa ja vähentää maaperäpäästöjä", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toteaa tiedotteessa.
"Onnistumiseen tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita ja niiden välistä yhteistyötä. Nyt lausunnoille lähtevä asetus luo pohjan käytännön ilmastotoimien edistämiseen maankäyttösektorilla”, hän sanoo.
Määrärahalla rahoitetaan hankkeita ja toimenpiteitä, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä maa- ja metsätaloudessa sekä muussa maankäytössä, tai ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja.
Tarkoitus on myös edistää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön sopeutumista ilmastonmuutokseen, ja parantaa tutkimus- ja muun tiedon käyttöä päätöksenteossa ja käytännön toiminnassa.
"Rahoitettavien hankkeiden kirjo halutaan nähdä mahdollisimman laajana", sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tavoitteena on tuottaa menetelmiä, joita voidaan viedä käytäntöön.
Metsätaloudessa se voisi tarkoittaa esimerkiksi turvemaiden käsittelyyn tai metsätuhojen ehkäisyyn liittyviä hankkeita, joista saatua tietoa hyödynnettäisiin suoraan metsänhoitosuosituksissa.
Tutkimuslaitokset ja yksityiset yritykset voivat Kokkosen mukaan muodostaa hankkeiden ympärille yhteistyössä konsortioita.
Yksittäinen yritys ei kuitenkaan voi saada kyseistä rahaa suoraan omiin kehityshankkeisiinsa.
"Kaikki tieto, mitä hankkeissa syntyy, on avointa ja kaikkien käytettävissä olevaa tietoa", Kokkonen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lausuntoja voi toimittaa 11.11.2020 asti. Asetus olisi määräaikainen ja voimassa vuoden 2025 loppuun.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
