Oulun Koirametsä tarjoaa neljä hehtaaria vapautta – "Elokuussa on ikävä mennä linnunhaukkukokeisiin, jos koira on rapakunnossa"

Valtaosa alueesta on kuivahkoa mäntykangasta. Kuva: Kai Tirkkonen

Oulun seudun koiranomistajat pääsevät pian sanomaan nelijalkaisille ystävilleen "vapaa" muuallakin kuin kaupungin ylläpitämissä koirapuistoissa.

Haukiputaan Kellossa aloittaa kesäkuun puolivälin tienoilla toimintansa Oulun Koirametsä. Se on neljän hehtaarin kokoinen aidattu metsäalue, jonka voi vuokrata omaan käyttöön.

Minimivuokra-aika on yksi tunti, mutta alueella voi viipyä vaikka yön yli – "tai vaikka koko viikon, jos näin sovitaan", yrittäjä Heli Ahola toteaa.

Idea aidatusta metsäalueesta tuli omasta tarpeesta. Metsästyskoirat tarvitsevat kunnon liikuntaa myös kiinnipitoaikana maaliskuun alusta elokuun loppupuolelle.

"Elokuussa on ikävä mennä linnunhaukkukokeisiin, jos koira on rapakunnossa", Ahola sanoo.

Aholan yhdeksänvuotias pohjanpystykorvanarttu Piki on yhden kerran käynyt koirapuistossa.

"Se istuskeli vain portin vieressä ja ihmetteli, miksi emäntä on tuonut sen häkkiin", Ahola hymähtää.

Monet pitävät koirien kuntoa yllä juoksuttamalla niitä hihnassa pyörän vieressä, mutta siihenkään Piki ei alkanut.

"Mikään ei korvaa sitä, että pääsee vapaana metsään."

Ahola omistaa puolisonsa kanssa kymmenen hehtaaria metsää Kellossa. Aluksi suunnitelmissa oli aidata pienempi alue omaan käyttöön, mutta selvittelyjen jälkeen hän rohkaistui kokeilemaan kaupallista toimintaa.

"Jos Etelä-Suomessa tämäntyyppinen toiminta on onnistunut, miksei täälläkin? Vastaavaa ei lähimailla ole."

Varauskalenterin avautumista on odotettu kuumeisesti, sillä Ahola on saanut hyvin paljon kiinnostuneita yhteydenottoja.

Metsästyskoirien kesätreenien lisäksi laaja-alainen aitaus mahdollistaa monenlaisen koulutus- ja harrastustoiminnan.

"Itsekin olen oppinut paljon eri koiraroduista ja -harrastuksista", Ahola iloitsee.

Samalla kun koira saa juoksennella vapaana, ihmiset voivat kuntoilla, istuskella laavulla ja vaikka paistaa makkaraa nuotiopaikalla.

Koirat saavat rellestää, järsiä ja kaivaa – kunhan eivät kaivaudu aidan ali.

Innokkaimpien kaivajien iloksi alueella on hiekkamonttu, jossa saa toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan.

Valtaosa alueesta on kuivahkoa mäntykangasta. Alueelta löytyy myös tiheämpää taimikkoa ja puustoista suota.

Alue rajautuu osittain Nelostiehen, joten täydellistä luonnonrauhaa ei melun takia ole.

Oulun kaupungin kanssa yhteistyö sujui Aholan mukaan hyvin. Ympäristölupaa ei tarvittu, sillä alue ei ole pohjavesialuetta.

"Aidan sai rakentaa, kun kysyi naapureilta luvan. Piirustukset piti hyväksyttää kaupungilla."

Kustannuksia Ahola ei ole uskaltanut laskea, mutta tuhansista euroista puhutaan.

Parkkipaikan rakennus vaati maansiirtotöitä. Kahden metrin korkuista metalliaitaa on noin 800 metriä. Lisäksi alueelle on rakennettu laavu ja käymälä.

Periaatteessa alueelta irtoaisi puuta hakattavaksi, mutta pienen metsätilan omistajana Ahola pitää mieluummin puut pystyssä.

"Jos liiketoiminta lähtee hyvin käyntiin, ei tarvitsekaan hakata."

• Metsästyslain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti. Kiinnipitoaika varmistaa luonnoneläimille lisääntymisrauhan.
• Kiinnipitoaikana koira on pidettävä aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Kiinnipitoaikana koiraa saa pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella.
• Kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei vapaana pitämiseen ole lupaa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.
• Lähde: Kennelliitto