Lohi nappaa perhoon tänä kesänä entistä harvemmin. Heinäkuun puolivälissä Tornionjokeen on noussut noin 20 000 lohta. Kuva: Kari Lindholm
Lohien väheneminen huolettaa Tornionjoella ‒ ”Kalastajilta vaaditaan paljon malttia, jotta mahdollisimman moni kala pääsisi kutemaan”
Lohta nousee huonosti Tornion-Muonionjoella myös tänä kesänä, ja kalastajien saaliit ovat jääneet heikoiksi.TilaajalleTornio
Kalastusopas Juhani Leutola Torniosta kertoo, että huono lohikesä on vienyt jo osan lohta kalastavista asiakkaista. ”Kalastuslomia perutaan siksi, että lohia on vähän.” Kuva: Kari LindholmPerhosiima pyörähtää piruetin Tornionjoen rantapensaikon yllä, kun kalastusopas Juhani Leutola antaa tyylinäytteen lohiperhon heitosta. Siima solahtaa nivan kätköissä siintävään monttuun, joka on kaloista tyhjänä.
”Lohen tilanne on todella heikko jo toisena kesänä perätysten. Kalastajilta vaaditaan paljon malttia, jotta mahdollisimman moni kala pääsisi kutemaan”, perhosiimaa sisään kelaava Leutola sanoo.
Tornionjokeen on noussut heinäkuun puoliväliin mennessä noin 20 000 lohta, mutta esimerkiksi kesällä 2021 nousijoita oli samaan aikaan noin 70 000. Lohien määrää kartoittava kaikuluotain sijaitsee Ylitornion Kattilakoskella.
”Joudun kertomaan asiakkaille, että tilanne on valitettavasti sellainen, ettei lohia kannattaisi ottaa joesta. Monet ovat peruuttaneet lomiaan huonon lohikesän takia.”
Siinä, missä norjalaiset ovat sulkeneet peräti 33 lohijokea kalastukselta, Tornionjoella kalastuskautta lyhennettiin kahdeksalla vuorokaudella sekä alku- että loppupäästä, ja saaliin määrä rajoitettiin yhteen loheen vuorokaudessa.
Pyyntipaine Tornion-Muonionjoella on kasvanut viime vuosina, koska lohenkalastus Tenojoella on kielletty.
”Hälytyskellojen pitäisi soida, tännekin tarvittaisiin tiukemmat rajoitukset. Esimerkiksi Ruotsin Norrbottenin Rånejoella kalastus on tänä kesänä kielletty kokonaan, ja Byskejoella saa ottaa viisi kalaa vuodessa.”
Leutola peräänkuuluttaa Tornionjoen vesistöön tehokkaampaa kalastuksenvalvontaa, joka takaisi sen, että kalastusrajoituksia myös noudatettaisiin.
Siinä missä Tornionjoella sääntöjä toisinaan rikotaan, esimerkiksi Norjan lohijoilla on toimittava täsmälleen sääntöjen mukaan. Sanktiot rikkomuksista ovat ankarat.
”Jos sääntökirjassa sanotaan vaikkapa, että lisäpainoja et käytä, sitten et käytä. Suomalaisilla on rikkomusten takia varsin huono maine sekä Norjan että Ruotsin joilla.”
Leutola arvioi kesien lämpenemisen ja joki- sekä meriveden lämpötilan nousun uhkaavan lohikaloja jatkossa yhä voimakkaammin. Lohi ja meritaimen vaativat viileää vettä, jossa on riittävästi happea.
Tornionjoen lohikannan alakulon syytä ei tiedetä toistaiseksi. Syyllistä on haettu perinteisesti merikalastuksesta ja ympäristömyrkyistä sekä silakan vähyydestä, mutta myös merellä asustavista hylkeistä ja norpista, joiden kannat ovat runsastuneet viime vuosina.
Ely-keskus peräänkuuluttaa lohenkalastajilta vastuullisuutta etenkin suurten emokalojen säästämiseksi. Ely kehottaa kalastajia siirtymään tarvittaessa lohenpyynnistä hauen kalastukseen.
Tornionjoen uhanalainen meritaimenkanta on elpynyt hieman vuosia kestäneen kalastuskiellon ansiosta.
”Meritaimenet pitää vapauttaa, joten kalastajien olisi hyvä käyttää väkäsetöntä koukkua, josta kala irtoaa helpommin.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
