Mikäli hirvestä tulisi jousilaillinen riistaeläin, se kasvattaisi jousimetsästyksen suosiota”, Paltamon uudella metsästysjousiradalla ammuntaa harjoittelevat Aaro Möttönen (vas.) ja Kari Antikainen uskovat. Kuva: Kari Lindholm
Jousimetsästäjät haluavat hirvijahtiin ‒”Se räjäyttäisi jousimetsästyksen harrastajamäärät kasvuun”
Paltamossa jousimetsästäjät harjoittelevat ammuntaa uudella 3D-riistamaaliradalla. Toiveena on, että myös hirvestä tulisi jousilaillinen riistaeläin.
Paltamolainen Kari Antikainen aloitti jousimetsästyksen pari vuotta sitten. ”Laji tarjosi uusia haasteita pitkän linjan ruutiasemiehelle”, Paltamon metsästysjousiradan hirvitaulua taljajousella ampuva Antikainen sanoo. Kuva: Kari LindholmTaljajousen jänne räpsähtää ja nuoli jysähtää 30 metrin päässä seisovan hirvikuvion vitaalialueille Kainuun Paltamoon perustetulla jousimetsästysradalla. Ampumatornissa pahvihirveä tähtää Kari Antikainen, joka innostui metsästysjousesta pari vuotta sitten.
”Olen ampunut jousella jo muutaman fasaanin”, Antikainen kertoo.
Paltamon jousiradalla on 15 luonnollisen kokoista kolmiulotteista riistamaalia, joita ammutaan metsämaastossa.
”Sekä perinteinen hirvikuvio siltä varalta, että hirvi saataisiin viimein jousella metsästettäväksi”, Paltamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Aaro Möttönen sanoo.
Paltamossa uskotaan, että jousimetsästyksen harrastajamäärät räjähtäisivät kasvuun, mikäli jousesta tulisi hirvilaillinen.
”Jousi olisi erittäin käyttökelpoinen ase myös liikenteessä loukkaantuneiden eläinten lopettamiseen asutuksen lähistöllä, jossa ruutiasetta ei voi takavaara-alueen takia aina käyttää.”
”Amerikassa hirvi ja karhu ovat olleet jousimetsästäjien riistaa jo pitkään, eikä siitä ole aiheutunut ongelmia”, Antikainen toteaa.
Hän korostaa, että metsästysjousi on erittäin voimakas ase. ”On erikoista, ettei sen hankkimiseen ja hallussapitoon tarvita minkäänlaisia lupia.”
Metsästysjousen jännittämiseen vaaditaan vähintään 180 newtonin voima. Painavan nuolen lähtönopeus on yli 100 metriä sekunnissa. Nopeus riittää siihen, että se lävistää suurenkin saaliin.
Suomessa suurimmat jousiluvalliset riistaeläimet ovat valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeura sekä saksanhirvi, metsäkauris ja villisika.
Sorkkariistajahtiin jousella aikovat joutuvat suorittamaan jousiampumakokeen, mutta kaikki riistanhoitoyhdistykset eivät vielä tarjoa kokeen suoritusmahdollisuutta.
”Meillä jousikokeen on voinut suorittaa heti, kun sitä ryhdyttiin vaatimaan”, Möttönen sanoo.
Antikainen on pitkän linjan ruutiasemetsästäjä ja innokas sellainen. Mies lataa itse patruunat ja valaa luoditkin, mutta metsästysjousi tarjoaa toisenlaisia haasteita. Jousen hankkimisen jälkeen Antikainen totesi olevansa täysin noviisi.
”Kaikki oli uutta alkaen jousen hankinnasta, mitoituksesta, säädöistä ja oheislaitteista. Jos muutat yhtä parametria, koko paletti pyörähtää uuteen asentoon.”
Antikainen sanoo, että aloitteleva jousimetsästäjä pääsee harrastuksessa vauhtiin reilun tuhannen euron satsauksella eli usein halvemmalla kuin ruutiaseella metsästävä.
Takavuosina jousimetsästys oli kuin myrkkyä monille ruutiaseilla metsästäville, eikä edes aiheesta keskustelemista pidetty suotavana. Viime aikoina jyrkät asenteet ovat pehmentyneet.
”Nyt porukan suupielet kääntyvät hyväntahtoiseen hymyyn, jos kerron, että metsästän myös jousella. Kommentit kuuluvat, että meinaatko sillä osuakin.”
Antikainen on tarjonnut epäilijöille mahdollisuutta metsästysjousen kokeilemiseen, jonka jälkeen hymyt ovat hyytyneet, kun nuolet ovat löytäneet maaliin.
Eräs jousimetsästykseen liittyvistä monista haasteista on ampumahollille pääsemisen vaikeus. Ampumamatkat jousella ovat lyhyet, vain 10–30 metriä, ja siksi metsästäjän olisi päästävä saaliin äärelle täysin äänettömästi ja hajuttomasti.
”Helpompi vaihtoehto harrastuksen aloittamiseen on vahtimismetsästys ruokintapaikalta piilokojusta”, Antikainen vinkkaa.
Lue myös:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
