Luonnonvarakeskus on laskenut, että Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa. Kuva: Jarkko Sirkiä
Palaako metsäkauriin metsästys pyyntilupajärjestelmän piiriin?
Keväiseen kaurispukkijahtiin ei tarvita jatkossakaan pyyntilupaa.Tilaajalle
Metsäkauris ja valkohäntäpeura menevät monelta sekaisin. Metsäkauriin tunnistaa parhaiten töpöstä hännästä ja pienemmästä koosta. Kuva: Ari AhlforsValkohäntäpeura ja metsäkauris ovat keskenään lainsäädännöllisesti erilaisessa asemassa. Valkohäntäpeuran metsästys vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan, kun taas metsäkaurista saa metsästää ilman pyyntilupaa ja pinta-alarajoitusta.
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän ja maaliskuussa valmistuneen Kestävä valkohäntäpeurapolitiikka -selvityksen yksi toimenpide-ehdotuksista oli, että tulevina vuosina olisi vähitellen siirryttävä kaikkia pieniä hirvieläimiä kattavaan kannansäätelyyn.
Tarkoittaako tämä sitä, että metsäkauris palaa pyyntilupajärjestelmän piiriin, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari?
"Tällaista ei ole suunnitelmissa. Pikemminkin painetta on yhteiskunnan puolelta ollut siihen, että valkohäntäpeuran luvasta luovuttaisiin. En usko, että on isoa tahtotilaa muuttaa järjestelmää taas, koska ei haluta lisää byrokratiaa”, Laanikari sanoo.
"Etunahan siinä toki olisi se, että pystyttäisiin seuraamaan paremmin kannan kehitystä, jos metsästys olisi pyyntiluvan takana".
Selvitysmiehinä toimineiden Esa Härmälän ja Lauri Kontron mukaan pyyntilupajärjestelmä pinta-alavaatimuksineen on onnistuneesti rajoittanut valkohäntäpeurakantaa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan valkohäntäpeurakanta on pienentynyt viime vuodesta 13,6 prosenttia ja on yli 20 prosenttia parin vuoden takaista huippua alempi.
Silti pahimmilta tihentymäalueilta tulee edelleen huolestuneita viestejä valkohäntäpeuran aiheuttamista tuhoista.
Koko maassa saatiin helmikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella saaliiksi 67 152 valkohäntäpeuraa. Samana aikana saatiin saaliiksi 18 583 metsäkaurista.
Myönnetyistä valkohäntäpeuran pyyntiluvista käytettiin koko maan tasolla kuitenkin vain noin 68 prosenttia.
Metsäkauriin pyyntiluvan poistamisella vuonna 2005 haluttiin saada aikaan joustavampia käytäntöjä kauriin aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Tehokkuutta etsittiin myös sillä, että metsäkauriin metsästysaika venytettiin pitkäksi ja pukkijahti sallittiin keväällä.
Metsäkauriskannat eivät ole kuitenkaan arvioiden mukaan pienentyneet.
Toisaalta kukaan ei täsmälleen tiedä, kuinka paljon metsäkauriita on, koska niistä ei tehdä virallista kanta-arviota. Arviot perustuvat saalis- ja kolaritilastoihin.
Vuonna 2022 tapahtui noin 14 000 hirvieläinonnettomuutta, joista peurakolareita oli noin 6 500. Kauriskolareita oli lähes saman verran, 5 600.
Kolarit keskittyvät voimakkaasti samoille alueille läntiselle Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
