• Lämpötilaero tropiikin puun juurella ja latvassa voi olla monta astetta – tieto lämpötilasta auttaa ymmärtämään, miten lajit sopeutuvat ilmastonmuutokseen

    Trooppisissa metsissä on jopa puolet maapallon biologisesta monimuotoisuudesta.
    Tilaajalle
    Lämpötilaero metsän aluskasvillisuuden ja puiden latvuksen välillä voi olla monta astetta. Trooppista metsää Laosissa.
    Lämpötilaero metsän aluskasvillisuuden ja puiden latvuksen välillä voi olla monta astetta. Trooppista metsää Laosissa. Kuva: Anniina Jokinen
    Metsä|Ilmastonmuutos
    23.1.202419:49
    Anniina Jokinen

    Ero trooppisen metsän maantason ja puiden latvuksen välisessä lämpötilassa voi olla jopa neljä astetta, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

    Se on merkittävää siksi, että tähän asti ilmastomallit ovat perustuneet sademetsän keskimääräisiin lämpötiloihin. Sen sijaan trooppisten metsien sisällä elävien lajien kokemasta lämpötilasta ei ole ollut tarkkaa tietoa. Lajien elinympäristön lämpötila on tärkeää tietää, jotta voidaan ymmärtää, miten ne sopeutuvat ilmastonmuutokseen.

    ”Koska emme ole tienneet nykyisiä lämpötiloja metsien sisällä, emme myöskään ole tienneet, miten ilmastonmuutos vaikuttaa näihin lämpötiloihin”, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Eduardo Maeda tiedotteessa.

    Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima tutkimus keräsi tietoa sadoilla eri sademetsiin sijoitetuilla lämpötila-antureilla. Mittaus tehtiin 15 senttimetrin korkeudella maanpinnasta aluskasvillisuuden tasolla.

    Tutkimus hyödynsi myös satelliittitietoa, joka kertoo esimerkiksi puiden korkeuden ja lehtitiheyden.

    ”Kaikki nämä tiedot yhdistettiin koneoppimisalgoritmiin, jonka avulla pystyttiin arvioimaan lämpötilat trooppisten metsien sisällä koko planeetalla”, Maeda sanoo.

    ”Voidaan tehdä luotettavampia malleja lajien selviämisestä ja mihin ne mahdollisesti siirtyvät, kun ilmasto lämpenee.”

    Lämpötilaero oli suurin melko kuivilla alueilla, kuten Amazonin eteläpuolella Etelä-Amerikassa. Yleensä alhainen sademäärä yhdistetään korkeisiin lämpötiloihin. Tutkimuksessa paljastui, että puiden syvät juuret pystyvät hakeutumaan vesivarastoihin ja puut toimivat ekosysteemin ”ilmastointikoneina”.

    ”Nyt tehdyt yksityiskohtaiset kartat antavat työkalut ekologeille ja voidaan tehdä luotettavampia malleja lajien selviämisestä ja mihin ne mahdollisesti siirtyvät, kun ilmasto lämpenee”, Maeda sanoo.

    Maedon mukaan metsien sisäisiin lämpötiloihin voivat vaikuttaa monet ihmisten aiheuttamat häiriötekijät, kuten valikoivat hakkuut tai tulipalot. Perustason tietoa lämpötiloista tarvitaan, jotta voidaan arvioida, miten nämä häiriöt vaikuttavat metsän sisäisiin ilmasto-olosuhteisiin.

    Lisää aiheesta
    • Pirjo Kristiina Virtanen ei hätkähdä enää kotimaan hyttysparvia, sillä sademetsissä niitä on moninkartainen määrä ja suojautuminen on vaikeaa.

      Luonto | Miksi sademetsä muuttui valtavaksi päästölähteeksi? Harvennus aiheuttaa erikoisen ongelman, kertoo tutkija

    • Metsäpalojen riskin pelätään kasvavan uusilla alueilla. Palojen määrä on kasvanut ainakin pohjoisemmilla leveysasteilla.

      Metsäpalot ja ilmaston lämpeneminen muodostavat toisiaan kiihdyttävän kierteen

    • Myo Gi (vas.) hoitaa Phe Wlan kylän tuotteiden yhteismyynnin eteenpäin. Zin Zin Chaw`n kasvoilla on tanakaa, paikallisesta puusta jauhettua tahnaa, jota käytetään aurinkosuojana.

      Myanmarissakin nuoret kaikkoavat kaupunkeihin ja metsä on talouden perusta

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire