

Hyvinkääläinen taiteilija Katri Oikarinen oli kahdeksanlapsisen perheen ainoa tytär. Innoittajakseen hän kertoo isänsä, joka oli ”varsinainen Pelle Peloton”.
”Piirtäminen, maalaaminen, kuvanveisto, savi ja muu muotoilu on minulle tuttua touhua lapsesta lähtien. Eri materiaalit ovat aina innostaneet kokeilemaan niiden mahdollisuuksia.”
Kotikaupunkinsa taidekoulusta, nykyisestä Hyriasta, kuva-artesaaniksi valmistunut Katri erikoistui taidekoulussa puukuvanveistoon. Tuoreen tai kierrätyspuun veistäminen opettaa hänen mukaansa hyväksymään sattumanvaraisuutta.
Taiteilijana Oikarinen kertoo olevansa tutkimusmatkailija.
”Lähestyn materiaalia tutkien ja kokeillen. Teen veistosta vähän kuin maalausta, ajatukset lopputuloksesta nousevat vasta työstämisen aikana. Työstän useita teoksia samaan aikaan, välillä moottorisahalla, toisinaan mattopuukolla tai pinseteillä.”
Taidekoulun jälkeen hän myös maalasi muotokuvia, kunnes pensselit lensivät nurkkaan. ”Koen hahmottavani huomattavasti paremmin kolmiulotteisia kappaleita.”
Yksi Katri Oikarisen puuveistoksista, Luovat kädet, sijaitsee Hyvinkään keskustan Kauppalankadulla.

Kirjataide sai alkunsa, kun Oikarinen tutki vanhoja kirjoja materiaalina ja testasi niiden käyttömahdollisuuksia.
Ensimmäisten töiden joukossa oli kotiin tehty salaovi, johon hän keksi käyttää vanhojen kirjojen selkämyksiä. Kun ihmiset näkivät somekuvassa taiteilijan salaoven, tilauksia alkoi tulla. Idea seurasi toistaan, ja sitten syntyivät kirjataulut, jotka ovat edelleen mukana tuotannossa.
”Onnekseni sain hankittua niihin kylliksi materiaalia divarista, joka oli lopettamassa toimintansa.”
Kirjataulujen kehykset ovat kierrätyspuuta, peräisin esimerkiksi vanhan ladon seinälaudoista. Taulujen lisäksi Katri on tehnyt vanhoista kirjoista muun muassa huonekaluja, koristeita, korvakoruja ja rusetteja.
Kierrätysmateriaalin tutkimusmatkaan pohjautuu myös tee itse -opas, jonka Katri Oikarinen toteutti vuonna 2015. Luo aarteita vanhoista kirjoista -niminen kirja antaa lukijalle yli 40 ideaa vanhojen kirjojen hyödyntämiseen kodin käyttö- ja koriste-esineinä.
”Urani kannalta merkittävä teos löytyy Visavuoren museosta, jonne tein tilaustyönä kuvanveistäjä Emil Wikströmin muotokuvan hänen omista vanhoista kirjoistaan”, Oikarinen kertoo.
Halkaisijaltaan noin metrin kokoiseen muotokuvaan tarvittiin 10 000 neliösenttimetrin kokoista, kirjoista leikattua paperinpalaa.

Katri Oikarinen kertoo elämän heittäneen hänen eteensä aika ajoin uusia mahdollisuuksia, joihin hän on tarttunut rohkeasti. Kuten opiskelun Aalto-yliopistossa.
Aiemmin hän oli hakenut sinne kuvataidelinjalle pääsemättä sisään. Erään ystävän mukaan muotoilupuoli sopisi hänelle paljon paremmin, ja vuonna 2015 Oikarinen innostui viime tipassa hakemaan.
”En tiennyt muotoilusta mitään. Pääsykoetyöt tein viimeistä palautuspäivää edeltäneenä yönä. Opiskelupaikka aukesi parhailla pisteillä, ja taiteen kandidaatiksi valmistuin vuonna 2019.”
Yliopistossa Katri kokeili materiaalina ligniiniä, jota saadaan sellunvalmistuksen sivuvirtana. ”Yhdistin materiaaliprotooni kierrätyspaperia, jolloin sekä paperi että ligniini olivat peräisin puusta.”
Kierrätyspaperikomposiitin kehitystyön jatkaminen on hänen kalenterissaan joskus tulevaisuudessa.
Sivuaineensa opintoprojektina Oikarinen yhdisti taidetta, muotoilua ja ääntä. Hän teki soittimia puutarhakasveista ja sävelsi niillä musiikkia.
Musiikin tekeminen on kulkenut hänen urallaan kaiken muun taiteenteon rinnalla, nyt myös Musiikin edistämissäätiön apurahan turvin.
Pohjolan eksotiikalla sävytettyä popmusiikkia sisältävä debyyttialbumi ilmestyi vuonna 2020. Kuluneena kesänä Oikarinen esiintyi kitaransa kanssa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla sekä useissa konserteissa eri puolilla Suomea.

Katri Oikarinen oli neljän lapsensa kanssa 11 vuotta kotiäitinä, mutta lasten kasvettua taiteellinen luovuus on päässyt kukoistamaan monipuolisesti. Kolme lapsista on jo omillaan, kotona on vielä 14-vuotias yläkoululainen. Aviomies työskentelee musiikin parissa ääniteknikkona.
Taiteilijan juuret ovat vahvasti Hyvinkäällä, jossa koti ja työhuone sijaitsevat.
”Urani alussa työskentelin funktionaalisuus edellä, mutta iän myötä taiteen sisältö on alkanut merkitä minulle yhä enemmän.”
Äitinsä sairastumisen myötä Katri Oikarinen tarttui uudelleen puumateriaaliin. Puuta veistäessään Katri kertoo pystyneensä työstämään myös äitisuhdettaan.
”Veistosten tekeminen on minulle lähtökohtaisesti ajattelemista. En halua rajata etukäteen liikaa sitä, millainen teos on valmiina ja mitä haluan sen kautta välittää. Haluan antaa kaikille ajatuksille ja tunteille mahdollisuuden tulla näkyviksi. Taide tekee aina jotain näkyväksi, jotain sellaistakin, mitä ei voi muulla tavoin ilmentää. Kun teos on viimein valmis, on päivänselvää, että juuri se asia halusi tulla päivänvaloon.”
”Parhaimmillaan tällainen työskentely on eheyttävää, opettavaa ja terapeuttistakin. Teosta tehdessään pitää kuitenkin olla rehellinen ja avoinna kaikille tunteille ja ajatuksille.”
Viime aikoina Katri Oikarinen on käsitellyt teoksissaan erilaisia ihmissuhteita.
”Minusta on kiinnostavaa yhdistää abstraktia ja esittävää taidetta. Sillä tavoin saan luotua teokseen liikkeen ja jatkuvuuden tunteen. Mikään ei ole siinä lopullista.”
Viimeksi kuluneen vuoden projekteihin ja näyttelykokonaisuuksiin Katri Oikarinen on tehnyt uudenlaisia kirjateoksia, joita hän on työstänyt ensin kulmahiomakoneella ja sitten käsityökaluilla muotoillen ja hioen.
Sen jälkeen, kun teos on taiteilijan käsissä valmis, se saa vielä uusia merkityksiä jokaisen katsojan silmissä.

Ikä? 42
Työ? Taiteilija, designeri, käsityöläinen ja muusikko
Kotipaikka? Hyvinkää
Perhe? Puoliso ja neljä lasta
Koulutus? Kuva-artesaani ja taiteen kandidaatti
Kierrätysvinkki? Uudet vetimet keittiön kaappeihin voi taivuttaa vanhoista lusikoista ja haarukoista, ja vanhoja vaatteita voi yhdistää myös ilman ompelukonetta
Mitä uutta taidemuotoa voisit kokeilla? Performanssia
Kenen muusikon kanssa haluaisit esiintyä? J. Karjalaisen, jonka sanoituksia pidän nerokkaina
Ajankohtaista? Pohdin hakeutuvani maisteriopintojen pariin
Lisätietoja? katrioikarinen.com
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2022.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
