Aikaisemmin armeijan palveluksessa ollut Niko Karhu on tuonut varusmiesten koulutuksessa hyviksi havaittuja oppeja metsäkoneenkuljettajien koulutukseen. Riittävät määrät liiketoistoja ovat oppimisen avain. Kuva: Jarno Mela
Puut voi ajaa leimikolta kymmenillä tavoilla – vain yksi on tehokkain
Tulevaisuudessa tietokone avustaa ajokoneen kuljettajaa ajamaan puuta tehokkaammin.TilaajalleRajamäki
Näennäisestä yksikertaisuudestaan huolimatta puutavaran ajo on monimutkainen työ, jonka voi toteuttaa monella tavalla. TTS on pystynyt parantamaan uusilla koulutusmalleilla puun lähikuljetuksen tehokkuutta tuntuvasti. Kuva: Jarno MelaMetsässä yksin puurtavaa ajokoneen kuljettajaa ja pelikentillä loistavaa huippupalloilijaa yhdistää hieman yllättäen sama taito: molemmat osaavat lukea käsillä olevaa tilannetta muutaman siirron eteenpäin.
Kuulostaa kenties haetulta, mutta kun hetken kuuntelee Työtehoseurassa (TTS) kuormatraktorin kuskeja kouluttavaa asiantuntija Niko Karhua fläppitaulunsa edessä, ei ajokoneen kuljettajan rinnastaminen huippu-urheilijaan tunnu enää erikoiselta. Karhu antaa esimerkin.
”Kun yksi nippu on kyydissä, hyvällä ajokoneen kuljettajalla on jo valmiina perusteltu käsitys, mitä puutavaralajia leimikolta seuraavaksi otetaan ja mihin se koneessa kuormataan. Samalla tavalla huippupelaajalla on aavistus siitä, miten pelitilanne kehittyy ja miten kannattaa toimia.”
Puutavaran lähikuljetus hakkuutyömaalta tien varteen on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta monimutkainen työtapahtuma, joka pitää sisällään lukuisia muuttujia.
Puut voi ajaa metsästä tienvarteen kymmenillä eri tavoilla, joista yksi on tehokkain.
”Reitin valinta, kuormaamisjärjestys, kuorman rakentaminen ja purku, ne kaikki vaikuttavat siihen miten tehokkaaksi työ muodostuu”, Karhu sanoo.
Itse asiassa puun lähikuljetus muistuttaa matematiikasta tuttua niin sanottua kauppamatkustajan ongelmaa, jossa pyritään löytämään lyhin reitti eri kaupunkien välillä kuitenkin niin, että kaikissa kaupungeissa käydään ja reitin aloitus ja lopetuspaikka ovat samat.
Kauppamatkustajan ongelmaan verrattuna puun lähikuljetuksessa on paljon enemmän muuttujia ja näin myös vaikeusastetta. Itse asiassa niin paljon, että Karhun mukaan ihminen ei pysty ottamaan päätöksenteossaan kaikkea edes huomioon.
”Tulevaisuudessa tietokoneen tekoäly voi auttaa merkittävästi kuljettajaa siinä, miten hän puun lähikuljetuksen tekee”.
Tietotekniikan kehittymisestä huolimatta kuljettajan motoriset taidot kuormaimen käsittelyssä ovat yhä avainasemassa, vaikka esimerkiksi kuormaimen hallintaa helpottava kouran kärkiohjaus on ollut uusissa koneissa arkipäivää jo vuosikymmenen.
”Kokeneillakin kuljettajilla voi olla tunnistamattomia virheliikkeitä, jotka toistuessaan heikentävät merkittävästi työn tehokuutta”, Karhu sanoo.
16-vuotias Tiia Pessi opiskelee metsäkoneen kuljettajaksi TTS:n Tehoajo-ohjelmassa. Simulaattoriajo osoitti, että oikein suunnittelemalla ajoura tuli tyhjäksi yhdellä ajokerralla. Kuva: Jarno MelaHän vetää TTS:n Tehoajoksi nimettyä koulutushanketta, joka rahoitus tulee Maa- ja metsätalousministeriöltä. Hankkeessa on tutkittu muun muassa simulaattoriharjoituksilla, mihin aikaa tärvääntyy puutavaran kuormaamisessa. Kokeet paljastivat, että virheliikkeet ovat melko yleisiä ja niitä löytyy myös kokeneiden kuljettajien työskentelystä.
Virheliikkeiden aiheuttama ajanmenetys kuormaustyössä yhteen laskettuna voi viikossa olla tunti. Kuulostaa ehkä vähäiseltä, mutta vastaa yhtä ajettua kuormaa. Kun se kertautuu viikko viikolta, menetys alkaa jo tuntua. Karhu kertoo, että tilannetta on mahdollista korjata melko helposti.
”Havaitsimme, että oikein suunnitellulla koulutuksella näistä virheliikkeistä opitaan pois. Kokeissa selvisi, että työhän käytettyä kokonaisaikaa saatiin vähennettyä 74 prosenttia, puominkäyttöaikaa 64 prosenttia ja puomin kulkema matkaa14 prosenttia. Se näkyy jo polttoaineen säästönä.”
Toinen tehostamisen paikka liittyy siihen, miten ajokone liikkuu leimikossa, kerää ja nostaa eri puutavaralajeja kyytiin ja miten nopeasti kuljettaja tekee purettavan lastin metsässä.
”Ajokoneen kuljettajan saapuessa leimikolle hänellä on useita kymmeniä vaihtoehtoja toteuttaa metsäkuljetus, ja näistä pitäisi pystyä valitsemaan kustannustehokkain. Havaintomotorisien taitojen kehittäminen ja hankkeessa kehitetyt työmallit avustavat työn suunnittelussa.”
Nykyaikaiset hakkuukoneet tuottavat nykyisellään reitti- ja aineistodataa. Sen jalostamisessa ajokoneen kuljettajan käyttöön tehdään töitä metsäkonevalmistajien suunnitteluosastoilla, mutta myös muualla. TTS:n projektissa on kehitetty ja testattu kännykkäsovellutusta, joka antaa kuljettajalle suosituksen siitä, miten ja missä järjestyksessä puut kannattaa ajaa ja miten rakentaa kuormaa.
”Samalla tavoin kuin navigaattori antaa ohjeita liikenteessä, sovellutus laskee suosituksia siitä, miten ja missä järjestyksessä puut kannattaa ajaa leimikolta. Kyse on työn suunnittelua helpottavasta välineestä.”
Puun lähikuljetuksen tehostuminen tarkoittaa urakoitsijalle kustannussäästöä. Metsäomistajalle ajokertojen väheneminen näkyy maaston kulumisen ja korjuuvaurioiden vähentymisenä.
”Erityisen merkittäviä hyödyt ovat jatkuvan kasvatuksen kohteissa ja harvennushakkuissa”, Karhu sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
