Metsähallituksella on noin 70 kohdetta, joiden ylläpitoa Luontopalvelut selvittää sidosryhmien, kuten kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa. Kuvituskuva. Kuva: Hannu Huttu
Metsähallitus selittää retkikohteiden säästölistojaan: ”Tarvitaan tekoja”
Metsähallitus kertoi tiistaina uutta tietoa retkikohdeverkoston tulevaisuudesta ja retkeilypalvelujen kehittämisen suunnasta.Tilaajalle
Metsähallituksen retkeilypalvelujen tasoa ohjaa kohteen luonne eli se, onko retkikohde tarkoitettu lyhyeen vierailuun, päiväretkeilyyn, vaellukseen vai eräilyyn. Kuva: Rami MarjamäkiMetsähallituksen retkeilyverkostossa säilyy jatkossakin vähintään 150 priorisoitua retkikohdetta, mutta verkosto tulee tiivistymään.
Metsähallitus tiedotti retkikohdeverkoston tulevaisuudesta ja retkeilypalvelujen kehittämisestä tiistaina ja esitteli tuoretta Retkikohdenäkymä-palvelua.
Palvelu näyttää käyttäjälle, mitkä retkikohteet säilyvät Metsähallituksen hoidossa pitkällä tähtäimellä. Lisäksi palvelu näyttää, mitkä kohteista ovat nykyisin kumppanien hoidossa ja minkä tulevaisuutta Metsähallitus selvittää.
Selvityksen alla olevien retkeilykohteiden kohdalla arvioidaan, säilyykö kohteen ylläpito Metsähallituksella, ulkoistetaanko se vai päättyykö se kokonaan.
Metsähallitus ylläpitää tällä hetkellä noin 150 kohdetta. Kohteita, joiden ylläpidon tulevaisuutta Luontopalvelut selvittää sidosryhmien, ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kuten kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa on noin 70.
Metsähallituksen kohteita, joissa kumppanit hoitavat reitit ja taukopaikat, on tällä hetkellä 17.
Retkikohde voi olla esimerkiksi kansallispuisto, mutta kunkin retkikohteen sisällä voi olla lukuisia retkeilypalveluita. Näitä ovat itse reitti, taukopaikkavarustus sekä reittiä käyttäville retkeilijöille varatut parkkipaikat.
Erilaisia retkeilypalveluita sisältyy Metsähallituksen mukaan sen verkostoon kaiken kaikkiaan jopa 1 000.
Metsähallitus ilmoitti toukokuussa huollon loppuvan 154 taukopaikasta eri puolilta Suomea. Taustalla ovat hallituksen tekemät leikkaukset Metsähallituksen rahoitukseen.
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson muistuttaa, että Metsähallituksella on kaksi hyvin erilaista rahoituslogiikkaa.
Siinä missä liiketoiminnot rahoittavat itseään omilla tuotoillaan ja tulouttavat rahaa valtiolle, luontopalvelut hoitavat julkista hallintatehtävää, luonnonsuojelua ja retkeilyä valtion budjetista.
Rahoitus ei lisääntyneen vastuun myötä ole kuitenkaan kasvanut. Budjettirahoitus on ollut laskusuunnassa samaan aikaan, kun Metsähallituksen tehtävät ovat 15 vuodessa laajentuneet. Mukaan on tullut lisää ylläpidettävää, kuten kuten uusia kansallispuistoja ja kulttuuriperintökohteita.
”Laajenevat tehtävät ja kapeneva budjetti on yhdistelmä, joka ei ratkea pelkällä toivomalla, vaan tarvitaan tekoja”, Jansson sanoo.
Nykyiset säästöt ja sopeuttamiset eivät ole hänen mukaansa tilanteen syy, vaan oire. Verkosto on kasvanut 70 vuoden aikana tilapäisen, muuhun kuin retkeilyyn varatun rahan varaan.
”Me emme ole reagoimassa äkilliseen kriisiin, vaan kohtaamme rakenteellisen velan, joka on kertynyt oikeastaan sukupolvien ajan”, Jansson kuvailee.
Paljon on hänen mukaansa jo tehty sopeuttamisen eteen. Henkilöstöä on vähennetty noin 40 prosenttia, osasta rakennuksista on luovuttu ja kalustoa on optimoitu miljoonilla euroilla.
”Niin kauan kuin korjaamme vain oiretta, ongelma tulee palamaan. Ja tehostamisella on aina rajansa. Juurisyy korjautuu vain, kun verkoston koko sovitetaan pysyvään rahoitukseen ja kun vastuuta jaetaan.”
Kaikki, mitä vastuullinen organisaatio voi tehdä ennen kuin se koskee asiakkaalle näkyviin palveluihin, on hänen mukaansa tehty.
”Niin kauan kuin korjaamme vain oiretta, ongelma tulee palaamaan. Ja tehostamisella on aina rajansa. Juurisyy korjautuu vain, kun verkoston koko sovitetaan pysyvään rahoitukseen ja kun vastuuta jaetaan.”
Janssonin mukaan tärkeimmät kohteet tullaan jatkossakin hoitamaan kunnolla, turvallisesti ja kestävästi. Hän ymmärtää käyttäjien harmin suljettavista kohteista.
”Paikallisesti kuitenkin tämä tekee kipeää, sillä jokainen taukopaikka ja reitti on aina tärkeä jollekin. Se on myös tärkeä tunnustaa ja ymmärtää.”
”Paikallisesti kuitenkin tämä tekee kipeää, sillä jokainen taukopaikka ja reitti on aina tärkeä jollekin. Se on myös tärkeä tunnustaa ja ymmärtää.”
Verkostoa tullaan tarkastelemaan valtakunnallisesti suunnitelmallisesti ja yhtenäisen kriteeristön kautta.
Palveluomistaja Hanna Ylitalon mukaan luokiteltavien kohteiden kriteerien kohdalla yksi ei automaattisesti nouse ylitse muiden.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kohde ei helpon saavutettavuutensa vuoksi ole arvioinnissa painotetumpi kuin vaikkapa vaikeasti saavutettava, mutta matkailullisesti merkittävä Pohjois-Suomen kohde.
”Retkikohteiden virkistyskäyttömerkityskriteereissä huomioidaan väestöpotentiaali 25 kilometrin säteellä sekä matkailullinen merkitys. Kumpikin tekijä vaikuttaa yhtä vahvasti”, Ylitalo täsmentää.
Muutokset retkeilyverkostossa toteutuvat vaiheittain vuodesta 2028 alkaen.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
