Sahurin jälki. Keitele Timberin toimitusjohtaja Matti Kylävainio näyttää konsernin tuotteisiin lyötävää laivausmerkkiä. KTS tulee sanoista Keiteleen Teollisuussaha. Kuva: Johannes Tervo
Sahateollisuuden uusi nokkamies ihmettelee, miksi ala piilottelee hakekasan takana
Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio tavoittelisi kymmenen miljoonan kuution lisäkasvua metsiin.TilaajalleAlajärvi
Keitele Timberin toimitusjohtaja Matti Kylävainio on johtanut itsenäisten sahojen toimialajärjestöä Sahateollisuus ry:tä viime marraskuusta lähtien. Kylävainio lisäisi metsän kasvua metsien aktiivisella hoidolla. Nämä tukit jalostuvat laudoiksi ja lankuiksi Keitele Timberin Alajärven sahalla. Kuva: Johannes TervoHiljaisuus yllättää Keitele Timberin Alajärven sahan pihalla toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla. Jostain kaukaa kuuluu vaimea kuormaajien ääni, mutta saha on vaiti.
”Saha käynnistyy ensi viikolla kesähuollon jälkeen. Tukkikentälle on tultu töihin tällä viikolla ottamaan puita vastaan”, kertoo Keitele Timberin toimitusjohtaja ja Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio.
Vuosihuolto on tehty poikkeuksellisen aikaisin.
”Satamalakon takia aikaistimme lomia. Emme halunneet ilmoittaa henkilöstölle työnteon estymisestä tai lopettaa palkanmaksua. Töissä käytiin normaalisti, ja lomat alkoivat toukokuussa.”
Kylävainio on ollut itsenäisten sahojen toimialajärjestön puheenjohtaja viime marraskuusta lähtien. Hän tarttui toimialan etujärjestön puheenjohtajan nuijaan samaan aikaan, kun sahoilla käväistiin suhdannekuopan pohjalla.
Sahoilla näytti jo hieman paremmalta vuoden alussa, koska tyhjänä olleita varastoja alettiin varovasti täyttää, mutta ihan viime viikkoina näkymät ovat taas sumentuneet.
”Korkojen laskun viivästyminen, talouden huono data, Ukrainan sodan jumittuminen ja yleinen mieliala ovat tehneet ihmisistä varovaisia.”
Kylävainion oma arvio on, että uudisrakentamisen kysyntä säilynee äärimmäisen heikkona ainakin vuoden 2024 loppuun saakka, mutta korjaus- ja täydennysrakentaminen saattaa yllättää positiivisesti.
Sahajohtajat ovat jo jonkin aikaa valitelleet tukin hintaa. Kylävainio tunnistaa roolinsa, ja on varovainen hintapuheissaan.
”Kovasti on ladattu tulevaisuuden odotuksia sahapuun hintaan. Metsäomistajan näkökulmasta hinta on hyvällä tasolla.”
Sahateollisuus ry:n puheenjohtajuus on kiertävä tehtävä. Roolia on tarjottu Kylävainiolle aiemminkin, mutta nyt aika tuntui oikealta.
”Nyt pitää pystyä keskustelemaan laajasti alan asioista. Pöydällä on monta teemaa, kuten metsien käytön regulaatio ja käytön hyväksyttävyys.”
”Hakekasan taakse ei voi enää piiloutua, vaan pitää reilusti kertoa oma tarinansa ja tuoda esille sahateollisuuden myönteiset asiat.”
Kylävainion kolmivuotiskauden painotuksia ovat muun muassa edellä mainittu aktiivisuus keskustelussa ja vaikuttamistyössä, ratkaisuhakuisuus valittamisen sijaan samoin kuin yhteistyö teemoittain eri toimijoiden kanssa.
Ratkaisuhakuisuudesta Kylävainio nostaa yhden esimerkin.
”Raaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi lisätään metsien kasvua kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Se toisi rahaa kansantalouteen, mahdollistaisi hakkuut samoin kuin hiilinielun.”
Kylävainion ajatuksissa lisäkasvu tulisi nuorten metsien aktiivisesta hoidosta, sekapuustosta ja metsähoitosuositusten muuttamisesta niin, että hehtaarikohtaista runkolukua nostettaisiin. Hänen mielestään suositukset ovat liian kaavamaisia.
”Voitaisiinko esimerkiksi mustikkatyypin metsän runkoluku nostaa 2 800:aan? Energiapuun käytölle näyttää riittävän kysyntää. 2 800 runkoa on ihan toimiva, kun puuta ohjataan energiapuuksi ensiharvennusvaiheessa. Näin voisimme lisätä metsän kiertoa ja kasvattaa enemmän puuta alkupäässä.”
Matti Kylävainio
Kotoisin Keiteleeltä, asuu Alavuden Töysässä.
50-vuotias ekonomi.
Uusioperhe, puoliso, kolme lasta ja viisi koiraa.
Harrastaa metsästystä ja metsänhoitoa. Metsää sen verran, että Suomen sadan suurimman yksityisen metsänomistajan joukossa.
Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Keitele Forest- konsernin hallituksen puheenjohtaja ja Keitele Timberin toimitusjohtaja.
Ponssen hallituksen jäsen.
Omissa metsissään Kylävainio pyrkii jättämään taimikonhoitovaiheessa runkoluvun suositusten ylälaitaan 2 400–2 500 runkoon.
Metsäsuhdettaan Kylävainio kuvailee niin, että metsää vaalitaan, hoidetaan ja hyödynnetään. Se on henkireikä, jossa marjastetaan, sienestetään ja metsästetään.
”Metsää pitää hoitaa hyvin, mutta sitä pitää myös hyödyntää. Aina ei mennä metsätalousarvot edellä, vaan jätetään esimerkiksi riistatiheikköjä.”
Hänellä on yhdessä puolisonsa kanssa viisi lyhytkarvaista saksanseisojaa, joilla metsästetään kanalintuja ja muuta pienriistaa.
Omissa metsissään Kylävainio tekee hoitotöitä aikataulujen salliessa. Metsään hän pääsee Töysän kotitalonsa nurkalta.
”Tänä vuonna olen raivannut viitisen hehtaaria. Kun ajaa tankillisen heti aamusta, niin päivän kuntoilutavoite on sillä kuitattu.”
Itsenäisten sahojen etujärjestö korostaa puumarkkinoiden toimivuuden merkitystä. Sahateollisuus ry on liputtanut riippumattoman puumarkkinaselvityksen puolesta.
”Nyt sellainen ilmeisesti on tulossa. Selvitys käy läpin esimerkiksi hintatilastojen perusteet. Tilastot vaikuttavat muun muassa hinnan määräytymiseen.”
”Nykyisellä työvoiman tarjonnalla ei pystytä ratkaisemaan alan tarpeita. Siksi tarvittaisiin työperäisen maahanmuuton ohjelmaa.” Matti Kylävainio
Sahat ovat huolissaan työvoiman saatavuudesta. Alan yritykset toimivat pääsääntöisesti kasvukeskusten ulkopuolella.
”Työvoiman saatavuuden ja koulutuksen kohdentamisesta pitää puhua enemmän. Nykyisellä työvoiman tarjonnalla ei pystytä ratkaisemaan alan tarpeita. Siksi tarvittaisiin työperäisen maahanmuuton ohjelmaa.”
Kylävainio muistuttaa myös alemman tieverkon kunnosta. Ei auta, että isot väylät ovat kunnossa, vaan myös verisuoniston hiussuonten pitää toimia.
Haastattelupäivän aamuna Kylävainion johtama Keitele Timber tiedotti 40 miljoonan euron investointiohjelmasta Keiteleelle. Tuotanto Keiteleen sahalla nousee lähes 50 prosenttia.
Kylävainion mukaan investointi kertoo, että suomalaiselle puulle uskotaan olevan kysyntää epävarmoista ajoista huolimatta.
”Nyt on hyvä aika investoida. Olemme läpi historian investoineet antisyklisesti. Näin varaudutaan siihen, että olemme valmiita, kun markkinat ovat joku päivä paremmassa asennossa.”
Riittääkö puuta, sillä Suomeen on investoitu merkittävästi uutta sahakapasiteettia?
”Nyt on hyvä aika investoida. Olemme läpi historian investoineet antisyklisesti.”
”Meille on syntynyt tilanne, jossa pieniläpimittaista puuta tarvitaan huikeita määriä ja toisaalta sahauskelpoista puuta on enenevässä määrin tarjolla. Pitkän kierron raaka-aine pitää käyttää pitkän kierron tuotteisiin.”
Keitele-konsernissa toteutettiin sukupolvenvaihdoksen viimeinen vaihe vuonna 2022, kun teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio siirsi vetovastuun pojilleen Matti ja Mikko Kylävainiolle.
Ilkka Kylävainio on yhä emoyhtiön hallituksessa. Miten työnjako toimii esimerkiksi investoinneissa?
”Tarve tunnistettiin viisi vuotta sitten. Asiaa on valmisteltu aktiivisesti kaksi vuotta ja päätös tehtiin hallituksessa huhtikuussa.”
Valmistelusta vastasi projektiryhmä, johon kuului myös Ilkka Kylävainio.
”Ilkalla on valtava kokemus isojen sahainvestointien toteuttamisesta. Halusimme turvata, että kaikki hänen tietonsa ja taitonsa siirtyvät yhtiön käyttöön vielä yhden suurprojektin suunnittelussa ja hankintaprosessissa. Ei meillä ollut toiveenakaan, että Ilkka jäisi kokonaan oloneuvokseksi.”
Projektin toteutus jää nuoremman polven johdettavaksi.
Keitele Timberin Alajärven sahalla viimeisteltiin vuosihuoltoa toukokuun lopulla. Sahatavaran kuivaamisessa käytettävät rimat odottavat sahauksen käynnistymistä huollon jälkeen. Kuva: Johannes TervoMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
