

UPM lisää puun uittomäärää tänä vuonna viime vuoden runsaasta 400 000 kuutiometristä yli puoleen miljoonaan kuutiometriin.
Enemmänkin lisättäisiin, jos puun tuonnin loppuminen Venäjältä olisi ollut aiemmin tiedossa. Myös UPM:n ja Paperiliiton pitkä työtaistelu sekoitti jonkin verran suunnitelmia, kertoo UPM:n logistiikkapäällikkö Esa Korhonen, joka toimii myös Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkönä.
”Kun tuonti Venäjältä loppui, se aiheutti haasteen, kuinka kotimaan logistiikka toimii puumäärien kasvaessa. Mitä enemmän saamme puuta uittoon, sitä enemmän vapautuu kalustoa maakuljetuksiin.”
Suurimmissa nippulautoissa hinaajan vetämänä Saimaalla kulkee puuta kerralla liki 30 000 kuutiometriä, mikä vastaa yli 500 puutavara-auton kuormaa.
Uittopuut voidaan varastoida jalostuslaitosten rantaveteen, jolloin ne eivät vie tilaa maavarastoissa. Vesivarastoissa puut säilyvät tuoreina ja hyönteistuhoilta suojassa.
Uiton merkittäväksi eduksi voi lukea Korhosen mukaan myös pienen hiilijalanjäljen.
Jos uitossa kuutiometriä kohti kulutettu energia on yksi, niin rautatie- ja aluskuljetuksissa se on kaksi ja autokuljetuksissa kolme.
Nippu-uiton lisäksi UPM kuljettaa puuta aluskuljetuksina Vuoksen vesistöalueella: Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä. Tänä vuonna aluskuljetusten määrä nousee ja lähestyy puolen miljoonan kuutiometrin rajaa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan liikenne Saimaan kanavalla loppui. Se on vaikeuttanut aluskuljetusten järjestelyjä, koska Saimaalta ei ole enää yhteyttä merelle eikä mereltä saada laivoja tai proomuja sisävesille.
”Olisi hyvä, jos aluskapasiteettia olisi käytettävissä enemmän”, Korhonen sanoo.
UPM on ainoa metsäyhtiö, joka vielä uittaa puuta. Stora Enso lopetti uiton vuonna 2010. Metsä Groupilla viimeinen kausi oli 2016.
Nippulautoissa kuusitukit kulkevat Mikkelin Ristiinaan UPM:n vaneritehtaalle ja havukuitupuut yhtiön sellutehtaalle Kaukaalle Lappeenrantaan.
Jäät peittivät selkävesiä tänä keväänä edellisvuosia pidempään. Näin uittokausi päästiin aloittamaan Korhosen mukaan vajaan pari viikkoa tavallista myöhemmin toukokuun puolivälissä.
Pisimmillään uittokausi on kestänyt viime vuosina joulukuun alkupuolelle itsenäisyyspäivän tietämille.
Kevään ensimmäiset lautat kootaan aina tukeista. Muutamia lauttoja tehdään jo edellisenä syksynä valmiiksi talvehtimaan Saimaan lahtiin.
Havukuitupuiden veteen ajo aloitettiin tänäkin kesänä kesäkuun toisella viikolla.
Jotta kuitupuut olisivat kyllin kuivia ja kevyitä uimaan nippulautoissa, puut on kaadettava talvella ja mieluiten päätehakkuina. Kaadon jälkeen pinottujen uittopuiden pitää antaa kuivua ja pihkottua kevätahavassa eli aurinkoisessa ja tuulisessa säässä.
Ensiharvennuksilta saatavat puut eivät uittoon Korhosen mukaan kelpaa, koska ne eivät ui kyllin hyvin vaan uppoavat.

UPM voisi nostaa Korhosen mukaan vuosittaista uittomäärää noin viidenneksen.
”Saimaalla on toimiva infra vesiliikenteelle eikä sitä vaivaa korjausvelka kuten maantieverkostoa. Vesikuljetuksia pitäisikin pystyä hyödyntämään täysimääräisesti.”
UPM:n hinausten pääurakoitsijana toimii Uittopojat Oy, jolla on tänä kesänä kolme hinaajaa: Olli, Tarmo ja Roteva. Apualuksia kuuluu kalustoon viisi: Heinävesi, Karvio, Konnus, Eero ja Taipale.
Katso video:
Lue lisää:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
