Lukijalta: Ympäristön tilan parantaminen vaatii resursseja

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan vesistöjen hyvän tilan jo vuonna 2027. Tavoitteisiin ei päästä ilman riittävää ja hyvin kohdennettua rahoitusta.

Ympäristöjärjestöjen puolueille lähettämä kysely osoitti, että kaikki puolueet kannattavat vapaaehtoisten luonnonsuojelu- ja ennallistamisohjelmien rahoituksen pitämistä vähintään nykyisellä tasolla. Rahoituksen pitäminen ennallaan ei kuitenkaan riitä: luonnonsuojelun ja ennallistamisen rahoitusta on nostettava, jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ja vesistöjen hyvä tila saavuttaa.

Suomessa on monia ohjelmia, jotka tarjoavat maanomistajille kannustimia luonnon suojelemisesta tai ennallistamisesta. Tällaisia ohjelmia ovat muun muassa metsiensuojelua edistävä Metso, muiden uhanalaisten elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista edistävä Helmi, vaellus­esteiden purkua vauhdittava Nousu sekä ympäristö­ministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma.

Yksi mahdollisuus ohjelmien rahoituksen kasvattamiseksi - ja maanomistajille maksettavien korvausten turvaamiseksi - olisi ympäristölle haitallisten tukien purkaminen ja niihin käytettyjen varojen suuntaaminen luontoa ja ilmastoa hyödyttäviin toimiin. Ympäristölle haitallisten tukien määrä on arvioiden mukaan yli 3,6 miljardia euroa vuodessa.

Samalla kun Suomessa neuvotellaan hallitusohjelmasta, EU:n ennallistamisasetuksen käsittely etenee alkukesästä. Suuri osa asetuksen edellyttämistä ennallistamistoimista on sellaisia, joita Suomi on jo tehnyt osana yllä mainittuja vapaaehtoisuuteen perustuvia suojelu- ja ennallistamis­ohjelmia.

Ennallistaminen auttaa meitä sopeutumaan paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, esimerkiksi tulviin ja kuivuuteen. Lisäksi ennallistaminen edistää usein myös työllisyyttä, sillä toimet, kuten kosteikkojen rakentaminen, edellyttävät suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden palkkaamista. Siksi Suomen olisi myös tuettava vahvaa EU:n ennallistamisasetusta.

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola

sisävesivastaava

Mai Suominen

johtava metsäasiantuntija

WWF Suomi