Lukijalta: Ennallistaminen tuhoaa puiden kasvun

Olen ollut metsänparannustehtävissä 40 vuotta. Muistan hyvin, miten uudisojitusta tehtiin vielä 1980-luvulla melko paljon. Tavallisin kohde oli pallosara­räme, jolla turvekerros on keskimäärin puoli metriä. Turve on syntynyt vajaan 10 000 vuoden aikana, joten keskimääräinen turpeen kasvu on ollut puoli kuutiota hehtaarilla vuodessa. Saman verran kasvaa kitumaan metsä.

Ojituksen jälkeen on kasvanut sama rahkasammal kuin ennen ojitusta ja jatkaa kasvuaan riippumatta mahdollisesta ennallistamisesta. Koska ennallistamisessa kaivumaat peittävät osan sammalesta, hiilen sidonta vähenee, kunnes oja ja peittomaiden ottopaikka jälleen sammaloituu.

Ojia on kaivettu hehtaarille keskimäärin 200 kuutiota. Vaikka niiden umpeenkasvu kestäisi 100 vuotta, kasvu on kuitenkin kaksi kuutiota vuodessa eli nelinkertainen luonnontilaisen tai ennallistetun suon koko kasvuun verrattuna.

Ennallistaminen tuhoaa puuston kasvun, toisin sanoen tekee tyhjäksi ojituksen tarkoituksen ja hyödyn. Pallosara­rämeet ovat pääosin vielä kasvatusmetsiä, joissa myös puuston kasvu ja hiilensidonta on moninkertainen verrattuna ennallistettuun suohon.

Ojien mättäminen umpeen lisää ravinnepäästöjä ja hiili­dioksidia karkaa mustasta kuolleesta maasta helposti. Luonnonmukaisuuden nimissä jätetään kaadettu puusto maahan, jolloin menetetään kaikki se hiili, minkä puut ehtivät elämänsä aikana itseensä sitoa. Ennallistaminen tehdään nykyisin varsin kalliilla fossiilisella energialla, yksityismailla veronmaksajien kustannuksella.

Toivoisin, että esiin nosta­mani seikat huomioitaisiin punnittaessa ennallistamisen järkevyyttä. Ainakin propaganda hiilen sitomisen lisääntymisestä ennallistettaessa olisi korkea aika lopettaa.

Jouni Kotiranta

Rovaniemi