Nainen jää mieleen sahatavarakaupassa
Kiinassa sahatavarakauppaa voidaan tehdä naisten kesken, mutta Pohjois-Afrikassa kaupankäyntiin tarvitaan mies.
Naiseudesta voi olla hyötyä kaupankäynnissä, arvioi Metsä Woodin Virva Juhola. Kuva: Jarkko SirkiäMetsäteollisuudessa naisjohtajat ovat harvinaisuuksia, mutta ainakaan se ei johdu naisten soveltumattomuudesta vientityöhön. Esimerkiksi Aasiassa nainen voi tehdä kauppaa yhtä lailla kuin mieskin.
”Usein vastapuolen ostajanakin on istunut nainen”, kertoo Metsä Woodin jakeluasiakkaista vastaava johtaja Virva Juhola.
Hän oli perustamassa Metsä Woodin Aasian-myyntikonttoria Shanghaihin ja työskenteli siellä kaksi vuotta. Hän ei ole uransa aikana törmännyt nais–mies -asetelmaan.
”En usko, että myyjän sukupuolella olisi merkitystä kenellekään asiakkaistamme. Olennaista on, että vastapuolella istuu alan ammattilainen ja asiansa osaava henkilö.”
Juhola uskoo, että naiseudesta voi olla hyötyäkin.
”Naisia sahatavarakaupassa on vielä varsin vähän ja jäämme siksi paremmin asiakkaidenkin mieleen.”
Kaikissa kulttuureissa ei kuitenkaan pidetä sopivana sitä, että miehet ja naiset tekevät samanlaista työtä.
Esimerkiksi ruotsalaisessa sahayhtiössä Setrassa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kauppaa hoitavat miehet.
”Uskon, että länsimaisia liikenaisia kunnioitetaan ja heille ollaan kohteliaita, mutta varsinainen myyntityö voi olla haastavaa juuri kulttuurin takia. Naisen kanssa ei tehdä kauppaa”, arvioi Setran toimitusjohtaja Hannele Arvonen.
Hänellä ei ole omakohtaista kokemusta kaupanteosta Lähi-idässä, mutta asiakkaita hän on käynyt tapaamassa toimitusjohtajan ominaisuudessa. Siinä ei ongelmia tullut.
Arvonen tietää, että jossain toisessa yrityksessä asia on ratkaistu kiertäen. Asiakastapaamisissa naispomon mukaan on otettu mies, jonka kanssa asiakkaat ovat voineet solmia kaupat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
