Puurakentamisen lisääminen ei juuri lisää hakkuupainetta

Puunkäytön lisääminen rakentamisessa on monin tavoin kannatettavaa. Puu sitoo hiiltä pois ilmakehästä, sen rakentamisen aikaiset päästöt ovat pienet, asukkaat viihtyvät puutaloissa ja puurakentaminen on myös alue- ja kansantaloudellisesti järkevää.

Omakotitaloista valtaosa on puurunkoisia, mutta uusista kerrostaloista vain alle 5 prosenttia rakennetaan puusta. Ruotsissa vastaava luku on yli 10 prosenttia. Meillä on kirittävää.

Puukerrostalon valmistamisen ja rakentamisen aikaiset päästöt ovat perinteistä betoni-teräsrakenteista taloa huomattavasti pienemmät. Sen lisäksi puurakennus vielä sitoo hiiltä ilmakehästä.

Toki rakennuksen koko elinkaarta tarkastellessa päästöistä suurin osa muodostuu rakennuksen käytön aikana. Nämä noin 75 prosenttia päästöistä johtuvat rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen päästöistä, eli lämmön ja sähkön tuotannosta.

Rakennusmateriaalien valmistamisen ja itse rakentamisen merkitys päästöistä on nykytilanteessa pienehkö. Se voi tuntua merkityksettömältä päästöjen vähentämisurakassa.

Mutta, energiantuotannon päästöjä vähennetään koko ajan kiihtyvään tahtiin. Kun energiantuotannon päästöt laskevat ja samaan aikaan rakennusten energiatehokkuus paranee, rakennusmateriaalien ja rakentamisen päästöjen merkitys kasvaa.

Silloin puurakentamisen rooli korostuu. Rakentamisen päästöt ovat yli kolmanneksen pienemmät massiivipuusta rakennetussa talossa verrattuna betoni-teräs -rakenteiseen taloon.

Kun laskentaan otetaan mukaan vielä rakenteisiin sitoutunut hiili, massiivipuutalo muuttuu selvästi ilmastolle positiiviseksi kun taas betoni-teräs -rakenteinen talo on edelleen päästölähde.

Toki betoni- ja terästeollisuus kehittävät vähäpäästöisempiä tuotteita valmistusmenetelmiä parantamalla ja kiertotalousratkaisuja hyödyntämällä. Hyvä niin, koska betonia ja terästä tarvitaan edelleen.

Puurakentamisen kestävyyden edellytys on tietysti kestävä metsätalous. Siinä on vielä tekemistä.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että puurakentamisen lisääminen ei juurikaan aiheuta lisähakkuupainetta metsiimme. Jopa merkittävä puurakentamisen lisääminen kuluttaisi vain muutaman prosentin Suomen sahojen vuosituotannosta.

Iso osa sahojen vuosituotannosta menee tällä hetkellä vientiin. Onkin todennäköisestä ja itse asiassa järkevääkin, että sahoilta tuleva puutavaraa jalostettaisiin eteenpäin Suomessa. Esimerkiksi valmiiksi puutaloiksi tai niiden osiksi sekä kotimarkkinoille että vientiin.

Puurakentamista jarruttavat osin asenteet ja osin sen hieman kalliimpi hinta. Harkinnanarvoinen olisikin puurakentamisen käynnistysavustus, jolla hintaero saataisiin poistettua ja siten puurakentamiselle kunnollinen buustaus.

Tällainen määräaikainen, syöttötariffin tyyppinen tuki, kehittäisi puurakentamisen markkinoita selvästi. Sen myötä volyymit kasvaisivat, osaaminen lisääntyisi ja kustannusero kuroutuisi kiinni.

Kirjoittaja on vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.

Puurakentamisen kestävyyden edellytys on tietysti kestävä metsätalous.