Metsäprofessorit: Kuitupuusta maksetaan niin huonosti, että jatkuva kasvatus kannattaa
Kun tukin ja kuitupuun hintaero kasvaa, jatkuva kasvatus muuttuu yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, Annika Kangas ja Jyrki Kangas kirjoittavat MT:n mielipideosastolla.
Jatkuvassa kasvatuksessa metsä pidetään harvana. Puusto pyritään uudistamaan luontaisesti, ja hakkuissa poistetaan lähinnä tukkipuuta. Kuva: Markku VuorikariSuomen biotaloustavoitteiden toteutuminen edellyttäisi kuitupuun hakkuumäärien kasvatusta, mutta kuitupuun hinta ei tähän kannusta, metsäprofessorit Annika ja Jyrki Kangas kirjoittavat MT:n mielipidesivulla.
Halvasta kuitupuusta seuraa metsien hoitorästien kasvu, kun ensiharvennusten kannattavuus heikkenee.
Kasvava hintaero tukin ja kuitupuun välillä muuttavat myös jatkuvan kasvatuksen yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, sillä jatkuvan kasvatuksen hakkuissa korjataan lähinnä tukkia. Metsä pidetään harvana, jolloin puuntuotanto kokonaisuudessaan vähenee.
Myös metsänuudistamisen ja taimikonhoidon hinnan nousu kannustavat jatkuvaan kasvatukseen, jossa luotetaan taimikon luontaiseen uudistumiseen.
Tämä on huomattu joissakin metsärahastoissa, ja Kankaat ovat päätyneet samaan tulokseen omissa metsissäänkin.
"Olemme elävä esimerkki tilanteesta. Viimeisimmät hakkuut metsissämme tehtiin osittain rankkoina yläharvennuksina sekä suometsien poimintahakkuuna, juuri edellä mainituista syistä. Parempi hintakehitys kuitupuulle olisi tarkoittanut harvennuksia perinteisempään tyyliin ja suurempaa kuitupuukertymää."
Jyrki Kangas on Metsähallituksen entinen pääjohtaja ja toimii professorina Itä-Suomen yliopistossa. Annika Kangas työskentelee tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksessa.
Lue koko kirjoitus:
Annika Kangas ja Jyrki Kangas: Kuitupuun halpuutus suosii jatkuvaa kasvatusta
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
