Näin purkutalo murskataan hakkeeksi: ”Lähes kaikki naulatkin saadaan talteen”

Sähkömarkkinoiden heilahtelut ja pörssisähkön välillä nollaan ja jopa miinukselle painuva hinta on luonut uuden uhkan kotimaisen puupohjaisen energian käytölle.

Isot voimalat ovat rakentaneet ripeään tahtiin sähkölämmitteisiä kattiloita, jolloin lämpöä tuotetaan hakkeen ja murskeen asemasta erittäin edullisella tai ilmaisella sähköllä. Puupolttoainetta käytetään vain, kun sähkön hinta kihoaa kipurajan yli.

Polttoainetta voimaloille toimittavat yrittäjät eivät uskalla investoida kalustoon, koska sähkön käyttömäärälle ei pystytä antamaa minkäänlaista ennustetta.

”Olemme hankalassa tilanteessa, jos isot voimalat tarvitsevat puupohjaista polttoainetta vain silloin, kun sähkön hinta on korkealla eli tuulettomina pakkaspäivinä. Pelkästään muutaman talvikuukauden ja kovien pakkaspäivien vaatiman haketoimitusten varassa toiminnan kannattavuus katoaa”, yrittäjä Jukka Mäkelä toteaa.

Sahojen pihoilla olevat puu ja kuorikasat sisältävät niin kiviä kuin maahan pudonneita rautakappaleita. Tästä syystä murskaaminen on ainut toimiva vaihtoehto, Jukka Mäkelä tietää. Kuva: Visa Vilkuna

Kokkolalainen Koneurakointi J. Mäkelä tekee haketta ja puumurskaa pääasiassa isoille laitoksille. Kumppanit mukaan lukien yritys työllistää keskimäärin 25 bioenergia-alan ammattilaista. Yrityksellä on käytössään kolme kuorma-auton päälle asennettua MusMaxin hakkuria, yksi Vermeerin puoliperävaunussa kulkeva murska ja lisäksi hitaasti pyörivä Komptech-murskain.

Yrityksen toimitusringissä on mukana isojen voimaloiden ohella myös pienempiä kohteita ja maatiloja. Asiakkaiden vaatimukset hakkeen ja murskeen suhteen vaihtelevat melkoisesti. Mäkelä lupaa, että useilla erialisilla seula- ja koneratkaisuilla jokaiseen käyttökohteeseen saadaan räätälöidyksi polttoainetta, joka taatusti kulkee stokerissa ja muissa lämpökeskuksen laitteissa.

Enin osa Mäkelän tekemästä polttomassasta on metsähaketta, jonka menekki vaihtelee vuodenaikojen ja pakkastilanteen mukaan. Työtilannetta tasoitetaan kierrätyspuun ja kantojen murskauksella.

Purkutalot ja rakennuksilta tuleva jätepuu kerätään terminaaliin, jossa tavara murskataan. Kuiva purku- ja jätepuu ei lähde kovin herkästi kastuessa lahoamaan, vaikka kasaa ei peitettäisikään. Tämä antaa pelivaraa suunnitella otollisimmat murskausajankohdat.

”Rautoja sisältävä jätepuu on hyvä murskata kahteen kertaan. Ensimmäinen, hitaammin pyörivä murska rouhii puun kappaleiksi, jolloin naulaa isommat metallit saadaan erotelluksi pois massasta. Nopeakierroksinen murska hienontaa puukalikat lämpölaitoksiin sopivaksi murskeeksi, jolloin lähes kaikki naulatkin saadaan magneetilla talteen”, Mäkelä selittää.

Myös kannot on syytä murskata ensi hitaammin pyörivällä murskalla. Pitkä säilyttäminen kasassa vähentää maa-aineksen määrää, mutta kaikkia epäpuhtauksia ei saada pois. Kantojen murskausta tehdään nykyään aiempaa vähemmän, sillä pellonraivaus alueella on lähes tyystin loppunut eivätkä isot metsäfirmat nostata kantoja takavuosien malliin.