Kurkista kalakameralla harvinaista näkyä – WWF asensi vedenalaiskameran kuvaamaan äärimmäisen uhanalaisten järvilohien kutupuuhia Hiitolanjoella
Viime vuonna vedenalaiskuvissa esiintyi järvilohien lisäksi muun muassa saukko ja muita kalalajeja, kuten taimenia, haukia, ahvenia, töröjä, turpia ja seipejä.
Lohikalat, kuten kuvan järvilohi, alkavat aktivoitumaan, kun veden lämpötila laskee alle 10 asteeseen. Kuva: Pekka Tuuri / WWFEtelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevalle Hiitolanjoelle nousevat Suomen ainoat luonnonvaraiset järvilohet. Uudella
”Kalakamera tarjoaa mahdollisuuden äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltavan järvilohen kutupuuhiin,” WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Hiitolanjoelle asennetussa vedenalaiskamerassa tullaan suurella todennäköisyydellä näkemään Venäjän Laatokalta uineita vaelluskaloja, järvilohia ja taimenia, joiden kutuvaellus katkeaa Suomen puolen vesivoimaloista alimpaan, Kangaskoskeen.
Molemmat lajit ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille. WWF on mukana Hiitolanjoen patojen purkamisessa.
”Ensi vuonna alkaa Hiitolanjoen kolmen vesivoimapadon purkaminen ja laajojen lisääntymisalueiden palauttaminen. Nyt kalakamerassa näkyvät kutupuuhat tapahtuvat alimman vesivoimapadon alapuolisessa uomassa, Suomen puolen lyhyellä ja ainoalla vapaasti virtaavalla Hiitolajoen pätkällä”, Vilhunen jatkaa.
Järvilohien ja muiden eväkkäiden elämää pääsi seuraamaan myös viime vuonna samassa paikassa, jolloin WWF:n lähetys keräsi lähes 200 000 katselukertaa.
Vedenalaiskuvissa esiintyi yli kymmenen lajia, kun järvilohien lisäksi kamerassa nähtiin muun muassa saukko ja muita kalalajeja, kuten taimenia, haukia, ahvenia, töröjä, turpia ja seipejä.
”Viime vuonna ennen kameran asentamista paikalleen talkoilimme ja pöyhimme lohikalojen kutusoraikot kuntoon ja rakensimme lohenpoikasten kasvulle sopivan elinympäristön. Silmiin pistävää tänä vuonna oli, kuinka paljon enemmän pieniä lohia näkyi", kommentoi kameran asennukseen Hiitolanjoella molempina vuosina osallistunut WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.
Hiitolanjoella odoteltiin kameran saapumista Vihtosen mukaan innokkaana myös tänä vuonna.
”Paikallisten apu on kalakameran onnistumisen edellytys. Paikalliset olivat säästäneet viime vuodelta telineitä ja työkaluja sen varalle, että päättäisimme tuoda kameran takaisin”, Vihtonen sanoo.
Kalakamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä voi seurata kalojen lisäksi elämää lintukosteikolla.
WWF on toteuttanut kalakameran yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa.
Kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen -hanketta. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.
WWF:n kalakamera löytyy täältä.
Lue lisää aiheesta:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
