Rekkojen kasvattaminen vähentää liikenteen päästöjä
Puurekkojen enimmäispaino nousee 76 tonniin ja korkeus 4,4 metriin syksyllä. Hallituksen mukaan muutos edistää Suomen kilpailukykyä ja vähentää liikenteen päästöjä sekä alentaa yritysten logistiikkakustannuksia.
Liikenneministeriön laskelmien mukaan rekkojen koon kasvattaminen alentaa kuljetusten hiilidioksidipäästöjä noin 217 000 tonnilla vuodessa. Sen lisäksi suurempien ajoneuvojen salliminen tuo huomattavia taloudellisia hyötyjä. Kun muutokset ovat täydessä käytössä, rahaa säästyy 160, jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Luvussa on otettu huomioon rekkojen koon kasvattamisen aiheuttamat lisäkustannukset liikenneverkolle.
Kuljetushyötyjä voitaisiin saavuttaa jonkin verran enemmän, jos luovuttaisiin vaatimuksesta varustaa raskaimpien ajoneuvoyhdistelmien perävaunut paripyörin. Tästä kuitenkin seuraisi tienpitokustannusten huomattava kasvu ehdotettuun verrattuna.
Tiedossa on, että esimerkiksi siltoihin pitää panostaa rajusti, jos niistä haluaa päästä yli nykyistä raskaammalla kalustolla. Erityisesti ennen 1960-lukua rakennetut sillat ovat kapeita ja heikkoja. Arvioiden mukaan siltojen korjaustarve kymmenkertaistuu.
Varsinaisten teiden toivotaan kestävän rekkojen koon kasvua, sillä samalla rekkoihin lisätään akseleita, mikä vähentää teiden rasitusta. Nykyisen 60 tonnin enimmäismassan sijasta sallittaisiin kahdeksanakselisen yhdistelmän massaksi enintään 68 tonnia ja vähintään yhdeksänakselisen yhdistelmän massaksi 76 tonnia.
Metsäteollisuuden mukaan puukuljetusten massojen kasvattaminen parantaa puunjalostuksen kannattavuutta.
Muutos on tärkeä etenkin sahoille, joiden kannattavuus on heikoissa kantimissa.
Kuorma-autoyrittäjien suhtautuminen on ollut kaksijakoista. Osa pelkää, että uuteen kalustoon investoinnit revitään yrittäjien selkänahasta. Epäileviä ääniä on kuulunut myös tiestön ja siltojen kunnostukseen varattujen rahojen riittävyydestä.
”Jos yrittäjien on investoitava uuteen kalustoon, on valtiovallankin kannettava oma vastuunsa”, muistuttaa SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola.
SKAL ei usko laskelmiin, joiden mukaan kalustomuutoksista koituu 1,6–3,2 miljardin euron säästöt 20 vuoden ajalla. Reitteihin vaadittavat investoinnit haukkaavat säästöistä merkittävän osan.
Liikennevirasto on arvioinut, että tieinfraan tarvittaisiin 10 vuoden aikana ainakin miljardin euron lisäinvestoinnit.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
