Metsien hiipunut hiilinielu uhkaa Suomen ilmastotavoitteita ‒ samanaikainen suojelun lisääminen hakkuita karsimatta voi olla mahdotonta: ”Jostain joutuu tinkimään”
Metsien kasvun nopea lisääminen on vaikeaa. Hoitorästien vaikutukset näkyvät viiveellä ja lannoitukset ovat juuri nyt kalliita.Tilaajalle
Harvennukset kannattaa tehdä ajallaan eikä liian voimakkaina, jottei puuston kasvu notkahda, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen. Kuva: Sanne KatainenMetsien hiilinielu pieneni viime vuonna puuston heikentyneen kasvun ja lisääntyneiden hakkuiden seurauksena.
Hiilinielun nopea kasvattaminen on vaikeaa, etenkin jos samalla lisätään metsien suojelua, arvioi tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
”Ne vuodet ovat ohi, että nielu ja puuston kasvu jatkuvasti lisääntyvät”, sanoo Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen.
Puuston heikentyneen kasvun yhtenä syynä on metsien ikäluokkajakauman muutos.
”Nuoremmista nopeakasvuisista ikäluokista on siirrytty hitaampikasvuisiin luokkiin”, Asikainen sanoo.
Metsien kasvun taittuminen havaittiin jo viime vuonna tuoreimman VMI:n (Valtakunnan metsien inventointi) kahden ensimmäisen vuoden mittaustuloksista. Erityisesti männyn kasvu on hidastunut.
”Nyt kun on saatu isompi aineisto, muutos näyttää olevan selvä, eikä vain yksittäisen vuoden poikkeavista kasvuolosuhteista johtuva”, Asikainen toteaa.
Luken viime keskiviikkona julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen maankäyttösektori (lulucf) keikahti viime vuonna ensimmäistä kertaa hiilinielusta 2,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästölähteeksi.
Muutos vaarantaa Suomen ilmastopaneelin mukaan vakavasti Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja EU:n asettaman nettonielutavoitteen.
Jos Suomi ei täytä EU:n hiilinielutavoitetta, on päästövähennyksiä haettava muualta, kuten maataloudesta ja liikenteestä.
”Julkinen valta joutuu miettimään, miten toimintaa ohjataan ja sopeutetaan”, arvioi ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Hiilinielujen kasvattamisen lisäksi EU:n tavoitteena on suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Metsien hiilensidonta putosi ennakkotietojen mukaan edellisvuoden 28 miljoonasta tonnista 6,7 miljoonaan tonniin.
Tuoreimman VMI:n mukaan puuston kasvu on noin 103 kuutiometriä vuodessa, mikä on noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä edellistä VMI:tä vähemmän.
Alentunut kasvu huomioitiin laskelmissa ensimmäistä kertaa, minkä vuoksi luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tarkennetut laskelmat julkaistaan joulukuussa ja lopulliset tulokset ensi keväänä.
Luke laskee heikentyneen kasvun vaikutuksen takautuvasti myös aiemmille vuosille, jolloin selviää, onko maankäyttösektori ollut nielun sijaan päästölähde jo edellisinä vuosina.
”Maankäyttösektorin hiilitaseita tutkitaan nyt paljon. Aikasarja vuodesta 1990 alkaen lasketaan aina tarvittaessa uusiksi sitä mukaa, kun tulee uutta tutkimustietoa”, Asikainen selventää.
Ilmastopaneeli vaatii kiireellisesti kansallista nettonielun pelastusohjelmaa.
”Meidän näkemys on, että päästöjä pystytään vähentämään ja nielu on palautettavissa. Ilmaiseksi ei kuitenkaan tule mitään”, Ollikainen sanoo.
Maaperän päästöjä voi hillitä hänen mukaansa muun muassa kosteikkoviljelyllä ja metsittämällä. Kivennäismaiden metsien lannoitus ja hoitorästien purkaminen lisäävät taasen metsän kasvua. Hakkuissa pitäisi huolehtia siitä, ettei puita hakata liian nuorina.
”Tällöin ei saada kaikkea kasvupotentiaalia hyödynnetyksi. Jos hakkuita pystyttäisiin esimerkiksi jonkin verran lykkäämään ja vähentämään, voitaisiin metsien kasvupotentiaali saada paremmin hyödynnettyä.”
Metsien kasvua on Asikaisen mukaan hyvin vaikea lisätä nopeasti. ”Hoitorästien purkaminen on hidasvaikutteista ja kivennäismaiden lannoituksetkin juuri nyt kalliita.”
Hän ei näe, että metsien hakkuiden viivyttäminen kasvattaisi merkittävästi hiilinielua. ”Tärkeintä on, että metsiä ei uudistettaisi keskenkasvuisina.”
EU:n tavoitteena on suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Metsistä pitäisi riittää raaka-ainetta myös metsäteollisuudelle, joka on yksi Suomen talouden tukijaloista. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä lisää sekä aines- että energiapuun kysyntää kotimaassa, mikä voi kasvattaa metsien hakkuita entisestään.
Asikaisen mukaan eri tavoitteita on vaikeaa tai mahdotonta saavuttaa samaan aikaan varsinkaan, jos suojelu kohdistuisi etelän hakkuukypsiin metsiin.
”Jostain joutuu tinkimään, se on politiikan tekijöille arvovalinta.”
EU:n 30 prosentin suojelutavoitteesta kymmenen tulee olla tiukasti suojeltua. Lopun 20 prosentin suojelun määrittely on vielä auki.
”Jos metsissä saa tehdä järkeviä hoitotoimenpiteitä, niin suojelu ja hiilinielujen kasvattaminen samaan aikaan ei ole mahdotonta”, Korhonen arvelee.
Metsien suojelu ja hiilinielun kasvattaminen onnistuvat Ollikaisen mukaan myös samaan aikaan.
”Monimuotoisuuden suojelu sopii yhteen nielutavoitteen kanssa, sillä vanhakin metsä kerryttää nielua. Toisaalta metsien suojelun lisääminen kasvattaisi käyttöpainetta jäljellejääviin metsiin.”
Lue myös:
Puuston kasvun heikkeneminen käänsi maankäyttösektorin hiilinielusta päästölähteeksi
Eteläisen Suomen hakkuut ovat monissa maakunnissa ylittäneet hakkuumahdollisuudet viime vuosina
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
