Metsänhoito hyödyttää metsätuholaisia

Metsänhoitotyöt ylläpitävät metsän arvokasvua mutta ne hyödyttävät myös monia metsätuholaisia, kerrotaan uudessa Metsätuhot-kirjassa. Esimerkiksi kannoissa viihtyvät tuhohyönteiset, kuten tukkimiehentäi ja juurinilurit, eivät olisi yleisiä jos metsiä ei hakattaisi.

Myös juurikääpä lisääntyy nimenomaan hakkuiden ansiosta. Avohakkuut ja metsäojitukset hyödyttävät hirviä tarjoamalla niille laitumia.

Kokonaisuutena metsänhoitotöiden aikaansaama kasvun paraneminen on huomattavasti merkittävämpää kuin niiden aiheuttamat tuholaisriskit. Avainasemassa metsätuhojen ehkäisyssä on hoitotöiden ajoitus ja niitä tekevän henkilöstön ammattitaito.

Männyn pystykarsinta myöhäissyksyllä, kuusikoiden kesäharvennukset, männiköiden kesäharvennukset tyvitervastautialueella ja puutavaran varastointi kesällä metsässä lisäävät metsätuhoja. Kesällä tarvittava puu tulisi hankkia uudistushakkuista, jolloin harvennusmetsien korjuu painottuisi jäätyneen maan ajalle.

Koneellisessa harvennuksessa metsäkoneen kuljettajan ammattitaidosta riippuu paljon. Kuljettajan pitää osata valita jääviksi puiksi terveet ja kasvultaan parhaat puut. Puita kaataessaan hänen on varottava viottamasta muita puita.

Metsätuhoja voidaan torjua ennalta, kun tuhoriskit tunnetaan ja otetaan huomioon metsänhoidossa. Metsätuhot-oppaan ovat laatineet Hyytiälän tutkimusaseman johtaja Antti Uotila, metsätieteiden yliopistonlehtori Risto Kasanen ja metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara.

Opas esittelee erilaiset tuhoa aiheuttavat eläimet aasianrunkojäärästä hirviin ja peuroihin. Kirja pureutuu myös erilaisiin puuraaka-ainetta viottaviin tauteihin tyvitervastaudista syyshavakkaan.