Suden metsästyksen käynnistyminen ei ole vielä varmaa – lakiasiantuntijat löytävät tähän monta syytä
Suden metsästys riippuu siitä, mihin suotuisan suojelun taso Suomessa lopulta asetetaan.Tilaajalle
Metsästyslakia esitetään muutettavaksi niin, että suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan kiintiömetsästyksenä. Kuva: Annamari FilpusMaa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi metsästyslain muutoksista.
Muutokset ovat osa valmistelua suden kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiseksi kiintiömetsästyksenä Suomessa. Hallituksen esityksen tavoitteena on toteuttaa kansallisesti suden suojeluaseman muutos, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 7.5.2025.
Itä-Suomen yliopiston professori emeritus Matti Tolvanen näkee suden metsästyksestä säätämisen asetuksella aikaisempaa parempana ehdotuksena.
”Asetuksesta ei voi ainakaan valittaa, ellei tehdä jonkinlaista kantelua. Siinä mielessä tämä on parempi vaihtoehto kuin poikkeuslupakäytäntö. Nythän suurpetojen metsästys on valitusten takia kokonaan estynyt, koska luvista valitetaan ja hallinto-oikeuksien käsittelyajat ovat pitkiä. Tilanne on siinä mielessä onneton”, Tolvanen arvioi.
Tolvanen kuitenkin muistuttaa, että aina voi joku voi halutessaan haastaa esimerkiksi asetuksen sanamuotoja.
”Toivoisin, että nyt kun asiasta päätetään, tätä eduskunnankin päätöksen mukaisesti tehtyä työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi kunnioitettaisiin, se kuuluu demokratiaan”, Tolvanen sanoo.
”Suden suojelutaso on tässä avainkysymys.”
Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru on astetta varovaisempi arvioidessaan lakiesitystä tuoreeltaan.
”Suden suojelutaso on tässä avainkysymys. Suomessakin suden metsästys riippuu lopulta siitä, mihin suotuisan suojelun taso Suomessa lopulta asetetaan”, Kiuru toteaa.
Ruotsi on elokuussa 2025 raportoinut Euroopan Unionille asettaneensa suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 170 sutta. Kiuru uskoo, että näin alhaisiin lukuihin Suomessa ei päästä.
Kiuru arvioi vasta julkaistun asetusehdotuksen olevan vaikeasti hahmotettava. Hallituksen esityksessä on kuitenkin ainakin yksi kohta, joka kalskahtaa Kiurun korvaan heti ikävästi.
”Esityksessä velvoitettaisiin lähettämään pyyntiluvan tai alueellisen kiintiön nojalla saaliiksi saadusta sudesta DNA-näytteet Luonnonvarakeskukselle. Sen mukaan DNA-näytteellä voidaan varmistaa, että metsästys on kohdentunut sen alueen susiin, jossa metsästys sallitaan. Entä jos susi on jolkotellut kauempaa, mitä se tarkoittaa metsästäjän oikeusturvalle”, Kiuru kysyy.
Toinenkin ongelma on pistänyt Kiurun silmään.
”Tulee myös huomioida, että tässä esityksessä ei mainita muita suurpetoja lainkaan.”
Lakiluonnoksen mukaan maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on sallia suden metsästys ministeriön asetuksella tarkemmin määritellyillä alueilla. Ministeriön asetuksella vahvistettaisiin myös suurin sallittu saalismäärä.
Esityksessä todetaan, että suden metsästyksen kestävyys turvattaisiin jatkossa säätämällä asetuksella metsästyksen tarkemmasta järjestämisestä, muun muassa rauhoitusajasta, jonka ulkopuolinen aika olisi metsästysaikaa.
Lausuntoaika päättyy 24. lokakuuta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
