Metsätilakauppa kiihtyi viime vuonna lähes neljänneksen

Metsätilakauppojen määrät kasvoivat viime vuonna roimasti. Maanmittauslaitoksen mukaan yli 2 hehtaarin metsätilakaupat lisääntyivät lähes neljänneksen.

Viime vuonna kaupat tehtiin miltei 4 700 yli 2 hehtaarin metsätilasta. Edellisvuodesta metsätilakauppa vilkastui 23 prosenttia.

Eniten metsäkauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla, missä omistajaa vaihtoi 727 metsätilaa.

Kauppojen mediaanihinta oli 2 900 euroa hehtaarilta. Kyseinen keskihinta nousi 0,7 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.

 "Vaikka hinnanmuutos on vähäinen koko maan tasolla, maakunnittainen vaihtelu on vuosien välillä suurta", toteaa pelto- ja metsäkauppojen analyysin tehnyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa keskihinta nousi 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja Kanta-Hämeessä hinta puolestaan laski 18 prosenttia.

Kalleinta metsä oli Uudellamaalla, keskimäärin 5 300 euroa hehtaarilta. Myös Varsinais-Suomessa metsämaan keskihinta kapusi 5 000 euroon hehtaarilta.

Halvinta metsä oli Lapissa, 880 euroa hehtaarilta.

Metsämaan hintavertailu on pelkkien keskihintojen avulla vaikeaa. Hintaan vaikuttavat monet tekijät, palstan koko, puusto ja tiestö.

Myös tunneseikoilla on vaikutusta. Oman metsän rajalta lisämetsistä on totuttu maksamaan enemmän kuin kaukaisista palstoista.

Metsämaan hinnan vaihtelu näkyy hajonnassa. Se tasoittuu pohjoista kohti mentäessä.

Uudenmaan metsämaakauppojen hehtaarihinnan hajonta oli noin 2 800 euroa. Keski-Suomessa hajonta oli enää 1 800 euroa.

Myytyjen metsäpalstojen keski-koko jäi Pohjanmaan rannikolla ja eteläisimmässä Suomessa 11-13 hehtaariin. Lapissa ja Kainuussa se oli 50-60 hehtaaria.

MTK on ollut hyvin huolissaan metsämaan siirtymisestä sijoittajien haltuun. Sijoittajat ovat haalineet etenkin suuria metsätiloja.

"Nyt institutionaaliset metsäsijoittajat ovat ostaneet enenevissä määrin myös pieniä metsätiloja", toteaa Suomen Sijoitusmetsä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Venho.

Venhon mukaan sijoittajien ostointo on nostanut pienten metsätilojen hintoja isojen kaupunkien vaikutuspiirin ulkopuolella. Kiinnostus entistä pienempiin kohteisiin selittyy sillä, että suurten, sijoittajia kiinnostavien metsäkiinteistöjen tarjonta on ollut vähäisempää.

Hehtaarihintaa kasvattaa myös myytyjen metsätilojen keskitilavuuden tasainen kasvaminen vuosittain. Myydyt tilat ovat siis olleet entistä puustoisempia.

"Viimeaikaiset kaupat osoittavat, etteivät sijoittajat ole säikkyneet kantohintojen laskua vaan metsäkiinteistöjen hintatason edelleen noustessa, ovat sijoittajat tyytyneet aiempaa matalampaan tuottovaateeseen."

Venhon laskelmien mukaan metsämaan hinta nousi viime vuonna enemmän, kuin Maanmittauslaitoksen tilasto näyttää.

"Metsäkiinteistömarkkinoiden tarjonnan muutoksista puhdistetun markkinahintaindeksin arvo nousi viime vuonna 7,1 prosenttia."

Viime vuonna metsän hinnat nousivat etenkin Lapissa, jossa isot ostajat eli institutionaaliset metsäsijoittajat ovat aktivoituneet. Lapissa metsän kasvu on hidasta, joten siellä on maan halvimmat metsähehtaarit.

Lapin metsäkaupan vilkastumisen taustalla saattavat vaikuttaa investointiodotukset. Pitkällä tähtäyksellä myös ilmastonmuutoksella saattaa olla vaikutusta. Se parantaa metsien kasvua.

MT:n verkkolehden metsäpalvelussa voi arvioida oman myyntikohteen hintaa vertaamalla sen tietoja viimeisten 12 kuukauden aikana tehtyihin metsätilakauppoihin.