”Kun pidän taukoa, tykkään lukea sisustus- ja puutarhalehtiä. Saan niistä inspiraatiota”, kertoo työuransa mainosalalla ulkoasusuunnittelijana tehnyt Paula. Kuva: Jyrki Luukkonen
Paula Ridderstad kunnosti satavuotiaan hirsitalon kodikseen – ”Etsin tekemistä, joka veisi ajatukset pois surusta”
Kun pitkään Ruotsissa asunut Paula Ridderstad jäi leskeksi, hän alkoi etsiä kunnostettavaa taloa Skoonesta tai Toscanasta. Sitten hän päätyikin ostamaan satavuotiaan hirsitalon Ruovedeltä.Tilaajalle
Kuva: Jyrki LuukkonenKuivan heinän tuoksu täyttää ilman, kun Paula Ridderstad haravoi korsia kasaan vanhan jalavan alla. ”Minulla on koko kesän kumisaappaat jalassa”, hän nauraa.
Kun hän neljä ja puoli vuotta sitten osti Ruovedeltä vanhan hirsitalon, jonka paikalliset tuntevat Hattulan talona, pihamaa ei ollut erityisen idyllinen.
”Tämä oli yhtä ryteikköä, ja puutarhassa kasvoi heinää. Melkein kaikki kukat olen kaivanut Tukholman-taloni pihasta.”
Nyt portinpielessä olevassa kukkapenkissä kukkivat sormustinkukat, tähtiputket, malvat, ritarinkannukset ja kurjenpolvet.
Puutarhanhoitoon Ridderstad ei ole vielä ehtinyt isommin paneutua, sillä hänen aikansa on mennyt talovanhusta remontoidessa.
”Tulin tänne syyskuun puolivälissä 2016. Ensimmäiseksi piirsin talon pohjapiirustuksen ja sitten aloin purkaa Halltex-levyjä yläkerran seinistä.”
Lokakuussa 2016 Ridderstadin isä, veli ja kaksi setää kävivät Paulalla kylässä.
”Isäni ilmoitti, että kun hän huhtikuussa täyttää 85 vuotta, hän pitää juhlansa täällä. Se oli isältä fiksu veto. Teki todella hyvää, että minulla oli jokin deadline.”
Talo löytyi netistä
Ensimmäisenä talvena Ridderstadin apuna oli kirvesmies. Muutoin hän on remontoinut talon pitkälti yksin apunaan sähkömies ja putkimies.
”Olen aina ollut todella kiinnostunut vanhoista rakennuksista ja tehnyt aika monta remonttia. Se on harrastukseni.”
20-vuotiaana Suomesta Ruotsiin muuttanut Ridderstad, 67, oli remontoinut Ruotsissa paitsi useita kerrostaloasuntoja myös funkkistalon, kesämökin sekä talon, jonka vanhimmat osat olivat 1600-luvulta.
Ruovedelle Ridderstad päätyi sattumalta. Miehensä kuoleman jälkeen hän haki uutta remonttikohdetta joko Ruotsin Skoonesta tai Italian Toscanasta, jossa hän on viihtynyt matkoillaan.
”Etsin tekemistä, joka veisi ajatukset pois surusta. Suomeen minulla ei ollut mitään aikomusta palata.”
Selatessaan yön tunteina netissä asuntojen myynti-ilmoituksia Ridderstad huomasi kuvan vanhasta hirsitalosta. Ilmoituksessa luki, että talossa on noin 200 neliötä, seitsemän huonetta ja keittiö.
”Kun selasin ilmoitusta eteenpäin, huomasin, että talo on Ruovedellä. Ajattelin, että ei voi olla totta: olin asunut siellä kaksi vuotta lapsena.”
Kaiken kukkuraksi talon pihan läpi kulkee Uotilankuja. Virroilla syntynyt Ridderstad on omaa sukua Uotila.
”Elämä on aika yllätyksellistä.”
Paula Ridderstad on kunnostanut Hattulan taloa vaivojaan säästämättä. Hän muun muassa maalasi talon öljymaalilla kahteen kertaan. Porstuan pielessä kukkii jaloangervo. Kuva: Jyrki Luukkonen”Hullu ruotsalainen nainen”
Paula Ridderstad on Hattulan talon kolmas omistaja. Ruoveden keskustan kupeessa sijaitseva talo valmistui vuonna 1918 kauppias Manu Lahosen ja hänen perheensä kodiksi.
Ridderstad esittelee kullatuissa kehyksissä olevaa maalausta.
”Rouva Kirsti Valtonen Helsingistä kirjoitti minulle, että hänellä on taulu talostani. Hän tunsi Lahosen perheen ja oli viettänyt täällä kesiä nuoruudessaan. Hän halusi antaa taulun minulle.”
Maalauksessa päärakennuksen vasemmalla puolella on ruskeanharmaa, vaatimaton rakennus.
”Se on Pakan torppa, jossa asuivat Manun vanhemmat. Olen niin onnellinen, että sain taulun. Siinä on historiaa, jota ei ole dokumentoitu missään. Talosta ei ole piirustuksia, enkä ole löytänyt siitä valokuvia.”
Ridderstad osti talon Leena Asunnalta, joka muutti Ruoveden kirkonkylälle. Talo oli etsinyt vuosikausia uutta omistajaa.
”Paikalliset puhuivat, että sen osti joku hullu ruotsalainen nainen”, Paula nauraa.
Luonnonmukaisin materiaalein
Hattulan taloa ei ollut vuosien varrella juuri kunnostettu, Ridderstad kertoo tyytyväisenä. ”Keittiö oli joskus remontoitu, ja kylpyhuone oli tehty 60–70-luvulla, mutta onneksi minun ei tarvinnut purkaa mitään käyttökelpoista.”
Yläkerran neljä huonetta ja kylpyhuone valmistuivat jouluksi 2016, ja sen jälkeen Ridderstad siirtyi remontoimaan alakertaa. Heti talon ostettuaan hän oli päättänyt, että kirjastosta tulee vihreä.
”Kun aloin purkaa seiniä, kaikki niiden alla oli vihreää. Vinyylitapetin ja Halltex-levyjen alla oli pari kerrosta vihreää tapettia, ja alimmaisena oli pinkopahvi, joka oli maalattu vihreäksi.”
Ridderstad purki seinät hirteen asti. Eristeeksi hän valitsi ekovillan. Seiniin hän asensi ensin vanerilevyt ja sitten Gyproc-kipsilevyt, jotka hän tapetoi lumppupaperilla. Lopuksi hän maalasi seinät kahteen kertaan pensselillä.
”Lumppupaperi on tehty lumpuista ja sanomalehdistä. Se on hengittävä materiaali, jossa on eloisa pinta. Suomessa lumppupaperi on sikakallista, joten ostin sitä Tukholmasta.”
Ridderstad suosii ekologisia materiaaleja kaikkialla missä suinkin mahdollista.
”Tiedän, mistä ne on valmistettu”, hän perustelee.
Kirjastosta Paula Ridderstad halusi vihreän. Kun hän purki seiniä, hänelle selvisi, että ne olivat alun perinkin olleet vihreät. Kuva: Jyrki LuukkonenSähköliesi parahiksi juhliin
Hattulan talon lattiat ovat pääosin käsittelemätöntä mäntylautaa. Kun ne menevät huonoon kuntoon, ne voi maalata, Ridderstad sanoo.
Vanhoista paneelikatoista hän sai siistit maalaamalla ne kahdesti siveltimellä. Olohuoneen katto tosin tarvitsi erikoiskäsittelyn.
”Edellinen asukas oli kova tupakoitsija, ja olohuoneen katto oli ihan keltainen. Maalasin sen ensin eristävällä pohjamaalilla, joka sitoo nikotiinin aiheuttamat värjäymät ja hajun.”
Keittiön Ridderstad hankki Ikeasta. Tiskialtaan hän sijoitti ikkunan alle, koska haluaa ihailla maisemia tiskatessaan.
Seitsemän kuukauden uurastuksen jälkeen sisäremontti oli valmis. Huhtikuussa 2017 Hattulan talossa vietettiin Ridderstadin isän Pentti Uotilan 85-vuotispäiviä.
”Isä kutsui juhliinsa 60 henkeä. Keittiön sähköliesi kytkettiin juhlia edeltävänä päivänä.”
Ystävät kyläilevät
Ensimmäisen kesänsä uudessa kodissaan Paula Ridderstad vietti kunnostaen koristeellista pääsisäänkäyntiä. Seuraavana suvena vuorossa oli ulkomaalaus.
”Siihen meni koko kesä, kun oli niin kuuma. Raaputin, pesin juuriharjalla ja hammasharjalla, hioin ja maalasin.”
Ridderstad on käynyt läpi myös kaikki talonsa ikkunat. Hän irrotti lasit, maalasi ikkunanpokat pellavaöljymaalilla ja kittasi lasit lopuksi takaisin paikoilleen aidolla kitillä.
”Jos olisin miettinyt talon ostoa pidempään, niin viiden vuoden päästä en ehkä enää olisi jaksanut tehdä remonttia. Nyt ehdin nauttia myös lopputuloksesta.”
Hän teki talonsa kunnostamiseksi 12–14-tuntisia työpäiviä.
”Kävin rautakaupassa aina työvaatteissa, joissa oli maalia vähän siellä sun täällä. Sain paikallisilta osakseni kunnioitusta, koska en istunut ja komentanut muita vaan tein itse.”
Välillä Ridderstad poikkesi Tukholmassa tapaamassa lapsiaan ja ystäviään. Samalla hän osti rakennustarvikkeita, joita Suomesta ei saa. Myös ystävät Tukholmasta kävivät Ruovedellä usein. Remontin valmistuttua Hattulan talossa on hyvin tilaa vieraille. ”Heitä on kiva viedä Mänttään Serlachius-museo Göstaan.”
Ruovedeltä Ridderstad on löytänyt uusia ystäviä ja yhden vanhan, lapsuutensa leikkikaverin Jukka Viitasalon, jonka kanssa hän aikoinaan telmi hiekkakasassa ja lumilinnassa.
Takka lämpiää talvisin
Syksyn tullen Ridderstad siirtyy jatkamaan remontoimista talon sisätiloihin. Esimerkiksi muutamat peiliovet kaipaavat vielä kunnostamista.
Talo lämpiää maalämmöllä. Koko talossa on lattialämmitys. Se toimii hyvin myös mäntypuisten lattialautojen alla, Ridderstad vakuuttaa.
”Aiemmin täällä oli öljylämmitys. Pannu oli vanha, ja öljysäiliö sijaitsi sisällä. Se ei ollut kovin modernia. Yläkerrassa lämmitys oli vain kahdessa huoneessa.”
Uuden emännän myötä uusiksi menivät myös sähköt ja viemäröinti.
Talvella Ridderstad lämmittää alakerran isoa takkaa. Polttopuita hänellä on omasta takaa, sillä talon mukana tuli seitsemän hehtaaria metsää sekä peltoa.
”Takka hehkuu lämpöä pari päivää ja lämmittää hyvin kahta huonetta alhaalla ja kahta ylhäällä.”
Takka on muurattu valkoisista tiilistä. Ridderstad teki siitä tasoitteella harmaan. Muurissa hormin molemmin puolin on kaksi korkeaa rakoa, joista näkee läpi kirjastoon. ”Rakenne on aika harvinainen ainakin tällä seudulla. Sillä on tavoiteltu lisää lämpöpintaa.”
Sähköä talossa kuluu 13 000 kilowattituntia vuodessa.
”Se on todella vähän, kun ottaa huomioon, että pimeän tultua minulla on tapana sytyttää valot koko taloon ja sammuttaa ne vasta, kun menen nukkumaan.”
Paula Ridderstad on asunut Ruovedellä pian viisi vuotta. Hänellä on yhä pieni asunto Tukholmassa, mutta koti on Hattulan talossa.
”Päätin, etten voi asua kahdessa paikassa. Halusin kaikki tauluni ja tavarani tänne. Täällä minä viihdyn.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2021.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
