Ennallistamisasetus uhkaa omaisuudensuojaa

Euroopan unionista on tullut meille yhä vaikeampi yhteisö.

Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan lukuun ottamatta kolmea poikkeusvuotta, jotka ovat 1996, 1997 ja 2000.

Viime vuonna jouduimme sitoutumaan EU:n elpymis- ja palautumistukipakettiin, joka rahoitettiin EU-valtioiden yhteisellä velanotolla. Siinäkin olemme nettomaksajia: saamme alkuvuosina avustuksia enintään 2,6 miljardia euroa ja maksamme vuosina 2028–2058 noin 6,6 miljardia euroa.

Nettomaksuksemme jää vähintään neljä miljardia euroa. Ensisijaisia edunsaajia ovat eteläisen Euroopan jäsenvaltiot. Paketti rakennettiin koronaverukkeella.

Nyt puuhataan uutta, yhteistä velanottoa, lähinnä Etelä-Euroopan energialaskujen maksamiseen.

Yhä pahempaa on tiedossa. EU vainoaa metsätalouttamme ja metsäteollisuuttamme erilaisin biodiversiteettiväittämin.

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia-asetus voi johtaa siihen, ettei puun myyjä saa ainuttakaan ostotarjousta. EU:n uusiutuvan energian direktiivillä kiellettäisiin energiapuun tukeminen siltä osin kuin energiapuun käyttö ylittää vuosien 2017–2022 keskiarvon.

EU:n ekosysteemien ennallistamisasetuksella, jonka nimeksi loppusuoralla annettiin luonnon ennallistamisasetus, tehostettaisiin EU:n luonto- ja lintudirektiivin velvoitteiden täyttämistä.

EU:n komissio ehdottaa ennallistamisasetuksen muodoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston suoraan jäsenvaltioita sitovaa asetusta. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kansalliset ennallistamissuunnitelmansa komission arvioitavaksi 24 kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Komission mukaan noin 25 prosenttia Suomen pinta-alasta voitaisiin palauttaa luonnontilaan.

Tavoitteena on saattaa tietty prosenttiosuus kustakin luontotyyppiryhmästä ennallistamistoimien piiriin tietyssä aikataulussa: vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90–100 prosenttia.

Komission ehdotus aiheuttaisi Suomelle noin 930 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Me maksaisimme bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 6,5 kertaa enemmän kuin muut EU-valtiot keskimäärin.

Ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkittävästi metsä- ja maatalouteen.

Ennallistamistoimien piiriin kuuluvilla alueilla nykyistä toimintaa ei voitaisi jatkaa tai toimintaa olisi ainakin merkittävällä tavalla muutettava.

Ennallistamistoimiin voisi sisältyä metsäalueiden vettämistä kaivamalla ojat kiinni, turvemaista tehtyjen peltojen muuttamista kosteikoiksi, maatalousmaaksi kuivatettujen merenlahtien penkereen puhkomista tai jopa järven pintojen nostamista.

Ruotsi on suhtautunut ennallistamisasetukseen kielteisesti ja korostanut metsiin liittyvää kansallista päätösvaltaa. Ruotsi päätti myös asetetussa määräajassa hyödyntää toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismia ja tehdä asiassa niin sanotun perustellun lausunnon. Suomi ei näin toiminut.

EU:sta tehtyyn sopimukseen kirjattua toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, kun asia ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Metsätalous ei kuulu.

Ennallistamisasetus on niin sanottuna U-kirjelmänä parhaillaan eduskunnan käsittelyssä valtioneuvoston asiassa ottaman verrattain epäselvän kannanoton pohjalta.

Asia ei tule eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, vaan mietinnön asiasta antaa suuri valiokunta, jolle antavat lausuntonsa ainakin perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, talousvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta.

Lausunnonantajista tärkein on perustuslakivaliokunta. Nyt testataan, onko Suomessa vielä perustuslain turvaama omaisuudensuoja myös maanomistajilla vai menevätkö ympäristövastuuta koskevat perustuslain säännökset kaiken yli.

Esko Kiviranta

kansanedustaja (kesk.)