Kemijärven tehdashankkeen vetäjä pettyi EU-neuvoston hakkuulinjaukseen: "Täysin käsittämätöntä"

Euroopan unionin neuvosto linjasi perjantai-iltana, että Suomi voisi lisätä hakkuitaan kuudella miljoonalla kuutiolla vuodessa ilman ylimääräisiä maksuseuraamuksia. Linjaus oli Suomelle pettymys, sillä nykyisen hallituksen ohjelmassa tavoitellaan 10–15 miljoonaan kuution vuosittaista lisäystä hakkuisiin. Suomeen on myös suunnitteilla useita tehdasinvestointeja, joiden toteutuminen lisäisi puunkäyttöä.

Yksi näistä on Kemijärvelle suunniteltu Boreal Bioref Oy:n biojalostamo. Tehtaan rakentamisesta on määrä päättää vielä tämän vuoden aikana. Tehdas käyttäisi 2,8 miljoonaa kuutiota puuta, josta 0,4 miljoonaa kuutiota olisi sahahaketta.

Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala ei säästele sanojaan ruotiessaan EU:n sekaantumista Suomen hakkuisiin. Hänen mielestään EU:n toiminta hiilinieluasiassa vie uskottavuutta koko unionilta.

"On vaikea löytää maata, jossa metsiä hoidetaan paremmin kuin Suomessa. Tämä ei kasvata millään tavalla luottamusta siihen, että EU tekisi muissakaan asioissa viisaita päätöksiä. Täysin käsittämätöntä."

Hän ei ihmettele, että EU on vaikeuksissa ja monissa maissa on halua irtaantua yhteisöstä.

"EU on hyvä ja kannatettava monessa suhteessa, mutta jos se toimii tämän suuntaisesti, pitää miettiä, onko tässä järkeä. Tässä punnitaan nyt suomalaisen politiikan vastuunkanto. Onko meillä omaa tahtoa?"

Nivala muistuttaa, että Suomen liittyessä EU:hun vakuutettiin metsäasioiden pysyvän kunkin maan omassa päätöksenteossa.

"Nyt mennään puuttumaan metsätalouden asioihin kiertotietä, eikä päätöksentekijöillä ole edes perusasiat hallussa."

Nivala arvioi, että olisi hyvin poikkeuksellista, jos Suomi jätettäisiin valtioiden välisissä neuvotteluissa yksin.

Boreal Bioref Oy:ssä on jo kesällä tehty päätös, ettei EU:n linjaus hiilinieluasiassa vaikuta investointipäätöksen.

"Kokonaisuuteen nähden tämä investointi ei ratkaise asiaa suuntaan tai toiseen", Nivala sanoo.

Hän muistuttaa, että tehtaalla on tarkoitus käyttää nuorten metsien harvennuspuuta, mikä on ympäristön kannalta myönteinen asia. Hankkeen kustannusarvio on runsaat 900 miljoonaa euroa.