Metsähaketta korvataan kivihiilellä

Leudot talvet ja halpa kivihiili ovat kääntäneet metsähakkeen käytön laskuun. Metsäenergian korjuuseen panostaneet metsänhoitoyhdistykset ja koneyrittäjät vaativat nopeita toimia tilanteen korjaamiseksi.

”Metsähakkeen sijaan tässä maassa poltetaan älyttömiä määriä kivihiiltä. Esimerkiksi Jyväskylä on lakannut vastaanottamasta haketta”, kertoo toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Yhdistys rakensi metsäenergian korjuuketjut noin puolen miljoonan kuution varaan. Metsähakkeen käytön väheneminen painaa korjuumäärää alas.

Päijät-Hämeessä hakkeen korjuu tienvarteen vähenee 100 000 kuutiota, mikä lopettaa työt usealta koneelta.

”Tämä on tiukka paikka energiankorjuuseen panostaneille yrittäjille. Varmaan hakkeen kysyntä jossain vaiheessa kasvaa, mutta miten saada yrittäjät uudestaan mukaan, jos ne nyt tipahtavat pois?”

Yli-Talosen mukaan tilannetta pahentaa, että myös kuitupuusta on ylitarjontaa. Siksi osa yhdistyksistä pohtii korjuupalvelusta luopumista.

Metsähakkeen käytön tavoitteeksi on asetettu 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Vielä kaksi vuotta sitten tavoite oli toteutumassa, mutta sitten hakkeen suosio kääntyi laskuun.

Jos tavoitteeseen halutaan päästä, metsähakkeen käytön pitäisi kasvaa lähes 1,4 miljoonalla kuutiolla vuodessa seuraavan neljän vuoden ajan.

”Metsäenergian korjuun kannattavuus on heikko. Siihen panostaneiden koneyrittäjien tunnusluvut ovat punaisella”, kertoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

Jaakkolan mukaan metsähakkeen käytön kasvu katkesi lämpimiin talviin ja sähkön halpenemiseen. Metsähakkeen kilpailukyky ei riitä etenkään erilliseen sähköntuotantoon. Kivihiili ja myös turve ovat sitä edullisempia.

Energiapuun käytön väheneminen on huomattu myös eduskunnassa. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) painottaa energiapuun käytön lisäyksen tarvetta. Se on oleellinen osa biotaloutta, josta haetaan kasvua ja työllisyyttä.

Lepän mukaan yksi ongelma on, ettei hakesähkön tuotantotuki määrittele hakkeen alkuperää. Tukea ohjautuu siten myös venäläiselle hakkeelle.

Leppä uskoo, että tukiehtojen muutoksella tuki voidaan keskittää kotimaiselle hakkeelle.

Jaakkolan mukaan venäläisen hakkeen saama tuki on suorastaan irvokasta tässä tilanteessa. Yli-Talonen vaatii myös kivihiilen käyttöön puuttumista. Siinä mallia voisi hakea Ruotsista.

Ruotsissa otettiin jo 1990-luvulla käyttöön hiilidioksidivero fossiilisille polttoaineille. Sen jälkeen kivihiilen osuus on laskenut.

Jarmo Palokallio

Avaa artikkelin PDF