Suden kannanhoitosuunnitelman uudistus avaa ristiriitoja – "Ongelmasuden kaato ei poista pelkoa"

Susikannan hoidossa eletään muutosvaihetta. Kannanhoitosuunnitelman uudistus on edennyt niin luonto- kuin metsästäjäjärjestöjen mukaan jopa ilahduttavan hyvin vaikeasta lähtökohdasta huolimatta.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari ja Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla nimeävät kumpikin samat tekijät, joiden ansiosta keskustelu on noussut työryhmässä pois aiempien vuosien poteroista.

Ketään osapuolta ei väheksytä, opetellaan ymmärtämään eriäviä, jopa ristikkäisiä mielipiteitä ja keskustellaan vaihtoehdoista niin kauan, että yhteinen ratkaisumalli löydetään.

Metsästäjäliitossa ollaan huolissaan Pohjanmaan tihentymäalueista. "On tärkeää, että haitat pystytään hoitamaan. Silloin ihmiset hyväksyvät sudet", Siitari sanoo.

Tässä mielessä liitto kohdistaa viestinsä maa- ja metsätalousministeriöön. Suden suojelun painopiste on siirtymässä ennaltaehkäiseviin toimiin.

"Tämä ymmärretään. Mutta ongelmia aiheuttaviin yksilöihin on silti kyettävä puuttumaan."

Lisäksi liitto toivoo, että poliisihallinto jalkauttaisi susien pihavierailuja koskevat toimintaperiaatteensa koko maahan.

"Vaikka siihen on tehokas ohjeistus, käytännöt vaihtelevat vielä eri puolilla Suomea", Siitari toteaa.

Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla allekirjoittaa havainnot poliisin käytäntöjen vaihtelevuudesta susien pihavierailujen suhteen.

Poliisin käytäntöjen yhtenäistäminen toisi hänen mukaansa myös päivänvaloon tilanteet, joissa poliisin henkilöstöön kuuluva on jollain seudulla tietoinen salametsästyksen harjoittamisesta, muttei puutu siihen.

Viimeinen vaihtoehto ongelmasusiin on hakea poikkeuslupaa suden poistamiseksi. Laajan hakuprosessin kanssa on koettu avuttomuutta, mitä Metsästäjäliitto koettaa aluksi helpottaa neuvonnalla.

Luonto-Liitto lopettaisi poikkeusluvat, jotka perustuvat pelkästään sosiaalisiin perusteisiin. Tällaisia ovat sen mukaan esimerkiksi pihakäynnit, joissa ei ole tapahtunut vahinkoja.

"Susia on kaadettu vain sen perusteella, että niistä on näköhavaintoja. Kaato ei kuitenkaan poista pelkoa", Nyyssölä-Kiisla perustelee.

Riistahallinto käsittelee kaikki poikkeusluvat tapauskohtaisesti. Pelkkä susien esiintyminen jollain alueella ei riitä nykyehtojen mukaan luvan saantiin.

Herkkä aihe hoitosuunnitelmassa on myös poronhoitoalue, joka estää susien liikkumisen Suomen ja Skandinavian välillä.

"Siitä ei haluta kovasti keskustella, kun se koskee myös alkuperäiskansojen oikeuksia. Mutta se olisi todella tärkeä ratkoa, koska Ruotsin susikanta on käynyt sisäsiittoiseksi."

Suden kannanhoitosuunnitelma on vuodelta 2015, mutta kaikki eivät ole siihen sitoutuneet. Suunnitelman uudistustyö alkoi syyskuun lopulla ja se on tarkoitus saada hyväksyttyä tämän kevään aikana.

Valmistelussa ovat mukana Metsästäjäliiton ja Luonto-Liiton lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto, MTK, Paliskuntain yhdistys ja Suomen Kennelliitto. Hallintoa ja tutkimusta edustavat Luonnonvarakeskus, Suomen Riistakeskus, Poliisi- ja Metsähallitukset sekä maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöt.

Lue myös:

Pois puskasta