Aarre: Tuntsa on mainio kohde sekä retkeilijöille että vaeltajille – ”Täältä löytyvät kaikki Lapin metsämuodot”, sanoo alueella 40 vuoden ajan liikkunut Tero Vuolle

Salla–Savukoski-tieltä Kotalasta pohjoiseen työntyvä Naruskan tie vie keskelle Tuntsaa. Sinne tie päättyykin sadan kilometrin jälkeen. Alue rajautuu idässä Venäjään ja pohjoisessa Värriön luonnonpuistoon. Lännessä kaira jatkuu aina Tulppion tiehen saakka.

Sallassa asuva Tero Vuolle on liikkunut Tuntsan alueella 40 vuoden ajan. Hän pitää seutua aivan erityisenä.

”Täältä löytyvät kaikki Lapin metsämuodot. On kynttiläkuusikoita ja mahtavia petäjikköjä. Niitä ympäröivät aapasuot ja tunturiylängöt.”

Tunturit ovat Tuntsan helmiä. Pohjoisesta lukien hallitsevimpia ovat Värriön luonnonpuistossa sijaitseva pyöreälakinen Sauoiva, Puitsitunturi Venäjän rajalla, Tuntsan erämaa-alueen Värriötunturien Nelonen, Viitonen ja Kuutonen, Peuratunturi, Nuolusoiva, Kuskoiva ja Takkaselkätunturi. Eteläisimpänä kohoaa karunkaunis Sorsatunturi.

Siihen nähden, miten mainio kohde Tuntsa on vaeltajille, heitä liikkuu siellä vähän. Rauhaa hakevat retkeilijät saapuvat Tuntsalle, jossa harvoin kohtaa toista kulkijaa. Alue on myös metsästäjien suosiossa. Tero Vuolteella on sieltä kaksi erikoista metsästysmuistoa.

Lintumetsällä Tuntsan erämaa-alueella kulkiessaan hän käveli harvapuisessa maastossa koiran hakiessa riistaa etupuolella. Yllättäen maakotka syöksyi Vuolteen selän takaa ja iski pystykorvaan hänen edessään.

”Petolintu ja koira kieppuivat maassa. Harpoin niiden luokse ja yritin potkaista kotkan irti koirasta. Potku taisi osua metsästyskaveriini, kun se niin pahasti parkaisi.”

”Kotka kuitenkin irrotti otteen ja lensi sivummalle mättäälle oikomaan sekaisin menneitä sulkiaan. Lintukiväärin kiikarin läpi sitä siinä tarkkailin.”

Toinen tarina liittyy karhunmetsästykseen. Silloin Vuolteelle oli käydä huonosti. Lue Aarteen jutusta, miten Vuolle pelastui täpärästä tilanteesta! Katso jutusta myös vinkit Tuntsan-vaellukselle.