
Ukrainassa jo yli kuukauden riehunut sota on johtamassa sekä vakavaan ruoka- että energiakriisiin. Tulkinnat siitä, miten kärjistyvän tilanteen pitäisi vaikuttaa EU:n metsälinjauksiin, ovat jyrkän kaksijakoisia.
”Kaikkia EU:n metsästrategiaan liittyviä esityksiä, joiden tarkoituksena on vähentää puun hyötykäyttöä, pitäisi nyt harkita uudelleen”, Itävallan maatalouskamarin eli maan tuottajajärjestön metsäosaston johtaja Martin Höbarth linjaa MT:n haastattelussa.
Esityksillä Höbarth tarkoittaa muiden muassa metsien hiilinielutavoitteita ja uusiutuvien energialähteiden kriteereitä.
”Kestävän kehityksen ohjelmaan eli Green Dealiin sisältyvien esitysten perimmäinen tavoite on, että metsiin jää selvästi nykyistä enemmän puuta hiilinieluiksi.”, Höbarth sanoo ja listaa keinot, joilla EU-komissio tähän tavoitteeseen pyrkii.
”Säädetään lakeja, joilla leikataan talousmetsistä kaadettavan puun määriä. Suojellaan mahdollisimman iso osa metsistä kokonaan hyötykäytön ulkopuolelle ja tehdään metsätalouden harjoittamisesta niin kannattamatonta, että metsänomistajat heittävät pyyhkeen kehään.”
Höbarthin mukaan tällainen politiikka johtaa lopulta siihen, että metsänomistajan ainoa tulonlähde on ”hiilinieluhyvitysten” myyminen yhtiöille, jotka pyrkivät päästöistään huolimatta hiilineutraaleiksi.
”EU-komissio ajaa kuitenkin tiettyjen jäsenmaiden tuella politiikkaa, jonka mukaan metsänomistaja ei saisi hiilinieluistakaan kunnollisia tuottoja. Se ei ole mitään muuta kuin omaisuuden pakkolunastamista”, Höbarth täräyttää.
EU-parlamentin ympäristövaliokuntaan kuuluva vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö antaa toisenlaisen kuvan metsänomistajien mahdollisuuksista ansaita myös hiilinieluilla.
”Sieltä pitää tulla uusia tulonlähteitä ja sitä kautta voidaan myös lisätä hiilen sidontaa”, hän painottaa.
Höbarthin mielestä puun ja biomassan käytön rajoittaminen energialähteenä on ”hulluutta” erityisesti nyt, kun EU:n pitäisi mahdollisimman pian päästä eroon Venäjältä tulevasta fossiilisesta energiasta.
”En ole kuitenkaan toiveikas sen suhteen, että Ukrainan sota seurauksineen toisi muutoksia metsien käyttöä koskeviin esityksiin”, Höbarth puuskahtaa.
Ville Niinistö pitää Höbarthin huolta biotalouden ja puun energiakäytön tulevaisuudesta pääosin aiheettomana. Niinistöllä on EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa avainrooli, kun esitystä uusiutuvan energian kriteereistä viedään eteenpäin.
”Bioenergiaa tarvitaan. Sen pitää olla osa ratkaisua. Oleellista on, että kriteerit saadaan kuntoon ja että ne tuovat investointivarmuutta. Puuta pitää voida käyttää, mutta erityisesti siellä, missä sen jalostusarvo on korkein. Tässä uudessa Ukrainan sodan aiheuttamassa tilanteessa ei pidä mennä riman ali”, Niinistö tähdentää.
EU-parlamentin keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään kuuluva europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) on samaa mieltä Höbarthin kanssa. Suuria muutoksia ei kannata odottaa, vaikka ”kaikki on Brysselissä nyt liikkeessä” Ukrainan sodan ja sen seurausten vuoksi.
”Minun tietojeni mukaan kestävän kehityksen ohjelmasta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans ja hänen esikuntansa etenevät näiden asioiden kanssa entistäkin suoraviivaisemmin. He ovat menossa päin jäävuorta ennen kuin se sulaa”, Sarvamaa maalailee.
”Esitys uusiutuvasta energiasta näyttäisi menevän läpi ilman minkäänlaista Ukraina-korjausta. Puun ja biomassan hylkiminen energialähteinä on hyvin kummallista, kun nyt pitäisi haalia kasaan kaikki mahdolliset omat energialähteet”, Sarvamaa sanoo.
Ville Niinistö katsoo asiaa nopeita ja vaikuttavia ympäristö- ja ilmastoratkaisuja vaativien vihreiden leiristä. Siellä Ukrainan sotaa seurauksineen pidetään ennen muuta vihreän siirtymän vauhdittajana.
”Timmermansin kabinetista on vahvistettu, että siellä on vahva tahto viedä näitä asioita eteenpäin suunnitelmien mukaan. Tietysti kritiikkiä tulee nyt niiden taholta, jotka ovat huolissaan muutosten aiheuttamista kustannuksista, mutta minä uskon, että komissio pitää linjansa”, Niinistö sanoo.
Martin Höbarth korostaa, että puu ja biomassa ovat erittäin tärkeitä uusiutuvan energian lähteitä myös Itävallalle. Ilman niitä maan energiahuollon muuttaminen hiilivapaaksi on käytännössä lähes mahdotonta.
”Jos puun käyttöä nykyisen kestävän metsätalouden ehdoin vähennetään, puuta pitää tuoda jostain muualta. Lähin mahdollinen tuontimaa on Venäjä”, Höbarth varoittaa.
Lue myös:
Metsästrategian hierominen jatkuu. Jäsenmaat ja EU-parlamentti moittivat komission ylenkatsovan muutosesityksiä.FitFor55-paketti etenee EU-parlamentissa. Määrittelee muun muassa hiilinielujen suuruuden (lulucf) ja puubiomassan energiakäytön kriteerit (Red III). Puun käyttö energialähteenä vähenee.Monimuotoisuusstrategiassa määrätään 30 prosenttia maa- ja metsäalueista yleisesti ja 10 prosenttia tiukasti suojeltaviksi. Suomessa neljä miljoonaa hehtaaria pitäisi palauttaa luonnontilaan 2050 mennessä (= ennallistaminen, lykätty esitys julki 22.6.) Metsien osalta ei juuri muutu.Taksonomiassa määritellään kriteerit ympäristön ja ilmaston kannalta kestäville rahoituskohteille. Ympäristökriteerien määrittely viivästyy. Voi vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista.Metsäkatoesitys koskee puun tuontia. Tuonti ei saa aiheuttaa metsäkatoa kolmansissa maissa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
