• Suomen hiilinielut kasvavat maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteillä

    Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteillä on miljoonien hiiliekvivalenttitonnien vaikutus ilmastolle.
    Metsät sitovat runsaasti hiiltä.
    Metsät sitovat runsaasti hiiltä. Kuva: Maria Miklas
    Metsä|Metsäpolitiikka
    17.6.202223:15
    Anniina Jokinen

    Maankäyttösekotrin ilmastosuunnitelman avulla saataisiin vuoteen 2035 mennessä 4,7 miljoonan tonnin suuruinen hiilinieluvaikutus, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo tiedotteessa. Nettovaikutus olisi 22,7 miljoonaa tonnia. Arvio perustuu Luken skenaariotarkasteluun.

    EU:n maankäyttösektorin hiilinielutavoitteessa eli lulucf-asetuksessa Suomen osuus on 17,8 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Asetus koskee maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä. Maatalous ei vielä ole osa lulucf-asetusta.

    ”Skenaariotarkastelu tuotettiin maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi. Skenaario on aina tietynlainen oletus tulevaisuuden kehityksestä ja laskentamenetelmiä kehitetään jatkuvasti, joten tulosta voidaan pitää suuntaa antavana”, kertoo Luken tutkija Paula Ollila.

    Skenaariotyö on yhdenmukainen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman taustalaskelmien kanssa.

    25.5. julkaista vuoden 2021 kasvihuonepäästölaskennan pikaennakko ei vaikuttanut skenaarion laskentaan, sillä skenaarioiden täytyy perustua pitkän aikavälin tuloksiin eikä yksittäisen vuoden tietoon.

    ”Skenaariotarkastelunkin perusteella maankäyttösektorin toimilla saavutetaan hallituksen lisätoimille asettama vähintään 3 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettovaikutus vuoteen 2035 mennessä. Tämä kuitenkin tapahtuu vain, jos toimeenpanossa päästään pian eteenpäin”, sanoo maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, luonnonvaraneuvos Heikki Granholm.

    Skenaariotarkastelun tulokset on julkaistu 3.5.2022 lausunnoilla olleessa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaluonnoksessa. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin