Palokärki tuntee lahon paremmin kuin Luke

Ollessani nuotiolla 17-vuotiaassa havupuutaimikossa lähelle tuli palokärki hakkaamaan kuusen kantoa. Lastut vain lensivät ympäristöön. Se etsi ravinnokseen pistiäisiä.

Palokärki ei tiennyt, että Luke ei laske kantoa lahopuuksi.

Kumpi on oikeassa, palokärki vai tutkija?

Jaksollisessa metsänkasvatuksessa etelässä tavallinen poistuma on 300 kuutiometriä. Siitä noin sata kuutiometriä on kannoissa. Kanto on samaa ainesta kuin runkopuu, purua on vain otettu välistä pois.

Kannon hiusjuuret hajoavat aika nopeasti, mutta koivun kannon hajoaminen vie ehkä 25–35 vuotta, kuusen 45–65 vuotta jua männyn 60–90 vuotta. Tyvitervaksen kyllästämä pihkainen kanto hajoaa noin 150 vuodessa.

Kiertoajan kuluessa kannoissa on siten vähintään keskimäärin kolmenkymmen kuution lahopuujatkumo. Päälle vielä 170 kuution harvennusten 50 kuution kantojen jäämät.

Kaikki metsäkatoluvut pitäisi laskea uudelleen, koska nyt ilmoitetaan etelän lahopuun määräksi alle 5 kuutiometriä.

Palokärki tuntee aiheen paremmin.

Veikko Knuutila

Suomusjärvi