• Prosenttisuojelusta täsmäsuojeluun

    Prosenttisuojelu ja -ennallistaminen ovat ”haulikolla ampumista".
    Metsä|Metsäpolitiikka
    1.11.202219:15
    Lukijalta
    Irma Welling

    Luonnonvarakeskus on julkaissut esiselvityksen Euroopan Unionin ennallistamislakialoitteen vaikutuksista Suomessa. Tavoitteena arvioissa on ollut, että 30 prosenttia luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä on ennallistettu vuoteen 2030 mennessä.

    Esiselvityksen mukaan ennallistamistavoite on valtava, 1,2 miljoonaa hehtaaria. Se pitää sisällään esimerkiksi suot, metsät, sisävedet, tunturit, Itämeren ja rannikon. Sen kustannukset ovat 930 miljoonaan euroa.

    Soita ennallistettaviksi on arvioitu 532 000 hehtaaria ja metsiä 212 000 hehtaaria.

    Metsien osalta ennaltamistoimenpiteiksi esitetään muun muassa suojelua, ennallistamispolttoa, harjujen ja lehtojen osalta puuston rakenteen hoitoa ja aluskasvillisuuden poistoa.

    Selvityksessä ennallistettavat pinta-alat ovat arvioita. Mukaan arvioon on laskettu Euroopan komissiolle raportoidut heikentyneet pinta-alat kokonaisuudessaan. Tuntematomassa tilassa olevista alueista on arvioitu 50 prosenttia olevan heikentyneessä tilassa. Näin arvioiden päädytään valtavaan hehtaarimäärään.

    Kannatan täsmäsuojelua ja -ennallistamista. Prosenttisuojelulla ja -ennallistamisella "ammutaan haulikolla". Täsmäennallistamiseen ottaisin mukaan vain ne hehtaarit, joiden tilan tiedetään heikentyneen enkä lainkaan tuntemattomien alueiden hehtaareita. Tällöin ennallistettaviksi jäisi 0,69 miljoonaa hehtaaria 1,2 miljoonan hehtaarin sijaan.

    Raportoitujen tapausten osalta on esiselvityksessä käytetty minimi- ja maksimiarvoista otettua keskiarvoa. Jos otettaisiin mukaan vain heikentyneiksi luokiteltujen hehtaareiden minimiarviot, päädyttäisiin soiden osalta 217 000 hehtaariin 532 000 hehtaarin sijaan ja metsien osalta 34 920 hehtaariin 212 000 hehtaarin sijasta.

    Ehdotan, että EU:n tulevia vaatimuksia ajatellen käytetään selvityksissä vain jo raportoituja pinta-aloja ja niistäkin minimiarvioita eikä sellaisia arvioita, joita ei ole mitenkään todennettu.

    Irma Welling

    Lemi

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin