Tutkimus: Uppopuu puhdistaa metsäojien vettä ja säilöö hiiltä parhaimmillaan vuosituhansiksi

Kuusipuun pinnalle muodostui nopeasti runsas kasvusto. Kuva: Milla Saarinen ja Tomi Kirjokivi

Syken koealueella Joutsassa puuniput vietiin laskeutusaltaaseen sen ollessa jäässä. Kuva: Esko Keskinen

Ojiin ja laskeutusaltaisiin upotetuilla pienpuunipuilla voidaan puhdistaa metsätalouden valumavesiä, osoittaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimus.

Kaksivuotisessa PuuMaVesi-hankkeessa selvitettiin kenttäkokeissa Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa, miten pienpuusta tehdyt rakenteet kuten pienpuuniput toimivat vesiensuojelussa.

Veteen upotetun puun pinnalle kehittyi nopeasti päällyskasvusto ja sitä hyödyntävä pohjaeläimistö. Kasvit ja eläimet suodattavat vedestä ravinteita, humusaineita ja metalleja. Kasvustoa ja eläimistöä kehittyi voimakkaammin havupuihin kuin koivuun.

Puurakenteiden lisääminen veteen vähensi laskeutusaltaista purkautuvien vesien kiintoaineksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen hiilen pitoisuuksia. Tulva-aikaan ravinne- ja humuspitoisuudet vähenivät 40 prosenttia ja kiintoaineksen jopa 77 prosenttia.

”Puun lisääminen vesiensuojelurakenteisiin on edullinen tapa tehostaa vesiensuojelua. Rakenteet voidaan toteuttaa samalla, kun vesiensuojelua varten tehdään esimerkiksi laskeutusallas. Käytetty puuaines löytyy usein lähialueelta ja se voi hyvin koostua latvaosista ja pienpuusta, jonka taloudellinen arvo on vähäinen”, Syken johtava tutkija Kari-Matti Vuori sanoo tiedotteessa.

Menetelmän lisäetuna on, että uppopuu säilöö hiiltä veden alle jopa tuhansien vuosien ajan.

Kari-Matti Vuori esittelee hanketta jutun yhteydessä näkyvässä, Metsä Groupin tuottamassa videossa. Metsä Group on yksi hankkeen rahoittajista.

Lue myös:

Ojiin upotettavat puuniput – uusi toivo metsätalouden valumavesien puhdistukseen (Tilaajille)