Suomen susipolitiikkaa kuvataan kotikutoiseksi ‒ "Mitään ei muka voida tehdä, Ruotsissa ja Norjassa jahti kyllä onnistuu”

Maa- ja metsätalousministeriö ei esittänyt tälle vuodelle suden kannanhoidollista metsästystä.

Sen sijaan ministeriö jätti asetusesityksen, jolla se rajoittaa riistakeskuksen toimivaltaa myöntää poikkeuslupia ja suurin sallittu määrä olisi 28 susiyksilöä. Määrästä vähennetään muu tunnettu kuolleisuus.

Asetuksen tarkoituksena on olla on apuna riistakeskuksen lupaharkinnassa. ”Se voi viitata asetukseen perustellessaan suotuisan suojelutason säilymistä”, totesi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) asiaa esitellessään.

Asetus on ollut lausunnoilla 11.1. asti.

Onko metsästäjillä intoa tai halua vahinkoperusteisen luvan hakemiseen? Sekä Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Alatalo että hallituksen jäsen Raino Peltoniemi toteavat, että hakuprosessi on työläs ja siihen pitää olla todella vahvat myöntöperusteet, muutama koiravahinko ei riitä.

”Ja vaikka luvan saisi, varsinainen metsästys on oma lukunsa tiukkojen lupaehtojen takia. Metsästyksen voi aloittaa esimerkiksi vain tarkasti määritellystä paikasta tiettyjen ehtojen täyttyessä”, huomauttaa Alatalo.

Miehet ihmettelevät, että keitä varten kankea järjestelmä on luotu ja keitä se palvelee.

Molemmat miehet kaipaavat ryhtiä toimiin, jolla susitilannetta hoidetaan. ”Politiikka on tällä hetkellä todella kotikutoista, mitään ei muka voida tehdä. EU:n jäsenvaltiossa Ruotsissa jahti kyllä onnistuu, samoin Norjassa.”

Ruotsissa on lupa ampua yhteensä 75 sutta 2.1. alkaneessa jahdissa. Perjantaihin 13.1. mennessä susia oli ammuttu yhteensä 51.